Kuntalaisaloitteet 2022

Kuntalaisaloite: 13.12.2022: Alakoulun poissaolomallin tuntirajojen korottaminen

Jyväskylän peruskouluissa on käytössä uusi poissaolomalli. Tässä aloitteessa esitetään, että alakoulun poissaolomallin puuttumisrajat muutetaan yhteneviksi yläkoulun poissaolomallin kanssa. 
Esitetyt puuttumisrajat ovat 50h, 70h ja 100h.
Nykyisessä mallissa lapsen normaalit sairastamiset vuoden aikana aiheuttavat tarpeettomia yhteydenottoja kodin ja koulun välille. Vanhempainillassa käytyjen keskustelujen perusteella yläkoulun puuttumisrajat ovat sopivia myös alakoulun oppilaille. Nykyinen malli kuormittaa
opettajia ja oppilaiden vanhempia tarpeettomasti.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(sivistyslautakunta 27.3.2024/30, sitouttava kouluyhteistyö hanketyöntekijä Tiia Thil)

Jyväskylän kaupungin perusopetuksen koulupoissaolomallin tuntirajat päivitettiin kesän 2023 aikana vastaamaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Sitouttavan kouluyhteisötyön kansallisia suosituksia. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen nykyiset poissaoloihin puuttumisen tuntirajat ovat
• yli 30 h alakoulu / 50 h yläkoulu
• yli 50 h alakoulu / 70 h yläkoulu ja
• yli 80 h alakoulu / 100 h yläkoulu.
Elokuusta 2023 lähtien poissaoloja tarkastellaan lukukausittain (aiemmin lukuvuosittain). Tämän muutoksen myötä Wilman automaattisen poissaoloilmoituksen hälytys nollaantuu syyslukukauden jälkeen ja laskenta alkaa kevätlukukaudella alusta. Tämän lisäksi luokanopettajien ja luokanohjaajien tulee seurata Wilmasta oppilaiden poissaolojen kokonaismäärää koko lukuvuoden ajalta. Poissaolojen laskenta nollaantuu siis vain Wilman automaattisessa hälytyksessä, jonka on tarkoitus helpottaa opettajien ja huoltajien yhteistyötä poissaolojen selvittämisessä ja varhaisessa puuttumisessa. Nykyisen toimintamallin mukaan syksyllä sairastetut flunssat ja niistä seuranneet poissaolot eivät enää vaikuta kevätlukukauden poissaoloilmoituksen laskuriin ja ilmoituksiin. Muutos tulee vähentämään yhteydenottoja tilanteissa, joissa syksyn poissaolot on jo selvitetty, eikä opettajalla tai huoltajalla ole huolta oppilaasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) selvityksen mukaan poissaolojen lisääntyminen 5–10 prosenttiin oppituntien kokonaismäärästä voi merkitä suurempaa riskiä, että oppilaan poissaolot muuttuvat ongelmallisiksi ja kroonisiksi. Kansainvälisen tutkitun tiedon mukaan riskitekijät kasvavat 10% poissaolon jälkeen. Varhaisen puuttumisen tavoitteena on tukea niin oppilaan oppimista, koulunkäyntiä, hyvinvointia kuin sosiaalisia suhteita. Tutkimusten mukaan poissaolojen määrän ylittäessä 20 prosenttia tarjotusta opetuksesta, se heikentää jo merkittävästi oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksiä. Tällöin on syytä harkita vahvoja tukitoimia, jotka sisältävät monialaista yhteistyötä oppilaan ja perheen tukemiseksi.
OKM:n suositusten mukaan opettajien tulee keskustella oppilaan kanssa ja olla yhteydessä huoltajiin viimeistään, kun poissaolot niiden syystä riippumatta ylittävät 5–10% tarjotusta opetuksesta. Yhteinen keskustelu rakentaa vuorovaikutteista yhteistyötä, joka perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. Jos ensimmäinen yhteydenotto on tehty myönteisissä merkeissä oppilaan kokonaisvaltaisesta tilanteesta keskustellen, on mahdollisesti myöhemmin ilmenevät haasteet helpompi ottaa puheeksi puolin ja toisin.
Poissaoloihin puuttumisen rajat ovat pienemmät alakoulussa, koska alakoulun oppilailla on pienempi vuosiviikkotuntimäärä kuin yläkoulun oppilailla. Esimerkiksi 1.-2.lk oppilailla on 20 vuosiviikkotuntia, kun taas 7.-9.lk oppilailla on 30 vuosiviikkotuntia. 10%:n poissaolo lukukauden aikana vastaa 1.-2.lk oppilailla on 38 tuntia, 3.-4.lk oppilailla 43 tuntia, 5.-6.lk
oppilailla 48 tuntia ja 7.-9.lk oppilailla 57 tuntia. Tämän vuoksi myös poissaoloihin puuttumisen rajojen tulee olla erisuuruiset ala- ja yläkoulun oppilailla. Alakoulun poissaolomallin tuntirajoja ei siis koroteta samalle tasolle yläkoulun tuntirajojen kanssa.
Poissaoloihin puuttumisen toimintamallia tullaan päivittämään lukuvuodelle 2024-2025, jotta se vastaa vielä nykyistä paremmin OKM:n antamia suosituksia prosentuaalisista puuttumisrajoista luokka-asteittain.
Lähteet: Yhteisellä koulutiellä : Käsikirja perusopetuksen oppilaiden läsnäolon tukemiseen ja poissaolojen vähentämiseen (valtioneuvosto.fi)

_________________________________________________________

Kuntalaisaloite 23.11.2022: Luonnon monimuotoisuutta lisättävä Jyväskylän kaupungin metsissä

Tällä kuntalaisaloitteella me allekirjoittaneet haluamme parantaa luonnon monimuotoisuuden arvostusta Jyväskylän kaupungin metsissä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki arvioi metsäohjelmansa (voimassa vuoteen 2030 saakka) luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja metsäluonnon tilan parantamisen turvaamiseksi. Sen on arvioitava, tukevatko metsäohjelma ja sen toteutus riittävässä määrin voimassa olevia normeja, asukkaiden toiveita ja kestävyyden arvoja, eikä vain metsätalouden näkökulmasta. Vaadimme kaupunkimetsien luonnontilan vaalimista. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, esitämme Jyväskylän metsäohjelman toteutumisen ja tavoitteiden avointa käsittelyä viranomaisten, poliittisten päättäjien ja ohjelman laadintaan osallistuneiden tahojen kesken sekä julkisesti esimerkiksi aktiivisemman tiedotuksen, yleisökyselyjen ja yleisötilaisuuksien muodossa.

Ymmärrys lajikadon eli kuudennen sukupuuttoaallon etenemisestä on syventynyt sen jälkeen, kun kaupungin metsäohjelma vuosina 2016-18 laadittiin. Suomen lajien vuoden 2019 uhanalaisuusarvion mukaan uhanalaisista eliöistä 36 % elää ensisijaisesti metsissä, ja metsäluonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen. Vallitsevat metsänkäsittelytavat avohakkuineen ovat johtaneet myös siihen, että Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvion mukaan (v. 2018) 76 % Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Siksi vuoteen 2030 saakka voimassa oleva Jyväskylän metsäohjelma kaipaa siinä tunnistettujen arvojen toteutumisen arviointia ja päivittämistä.

Metsäohjelman toteutus on ollut liian hakkuukeskeistä niin lähimetsissä, ulkoilu- ja virkistysmetsissä kuin talousmetsissäkin. Joissakin lähimetsissä ja ulkoilu- ja virkistysmetsässä miltei luonnontilaisia, mahdollisesti suojeluunkin sopivia alueita käsitellään voimakkaasti, harvennetaan ja hakataan. Lähi- ja ulkoilu- ja virkistysmetsissä tehdään tarpeettoman rajuja hakkuita, vaikka niille ei ole asetettu metsäohjelmassa taloudellisia tuottotavoitteita eikä kaupungin talous ole toimenpiteistä riippuvainen.

Metsäohjelman kirjaus kaupungin talousmetsien kasvattamisesta pääosin tasaikäisrakenteisina ja uudistamisesta useimmiten avohakkuulla kaipaa nykytiedon perusteella uutta harkintaa eli siirtymistä kokonaan jatkuvapeitteiseen metsätalouteen. Myös 17 %:n suojelutavoite kaipaa korotusta. Tavoitteeksi tulee asettaa 30 % suojelu ja suojelualueiden pysyvyyden turvaaminen.

Lähimetsien pusikoiden raivaukset vähentävät monimuotoisuutta ja samalla aiheuttavat turhia kuluja, joiden kattaminen voi näkyä muun metsäluonnon lisähakkuina.

Ongelmallista on, etteivät kaupungin metsien hoito- ja hakkuusuunnitelmat ole olleet aina etukäteen saatavilla, vaikka niin on luvattu. Metsien luontoarvojen kartoituksen, varsinkin uhanalaisten lajien tietojen tarkistuksen, tulisi olla yleinen käytäntö. Virkistys- ja suojelualueiden pirstoutuminen sekä niiden reuna-alueiden kasvaminen ja metsäalueiden nakertaminen rakentamisella ovat iso uhka metsäluonnolle. Biologisen ja ekologisen tiedon hyödyntämistä metsätoimien perustana tulee lisätä.

Vuoden 2019 metsäkyselyssä oman alueen metsien hoidossa toteutuneet arvot eivät vastanneet asukkaiden yleisiä metsäarvoja luonnontilaisuuden ja monimuotoisten elinympäristöjen osalta. Vastauksissa metsien rahallista tuottoa pidettiin vähiten keskeisenä, kun taas suojelumetsät nousivat arvokohteiksi. Vastaajat toivoivat mm. vähemmän hakkuita ja kattavampaa suojelua ja luonnontilaisuuden vaalimista. Vuoden 2020 luontoliikuntakyselyssä saatiin myös metsien käsittelyyn liittyviä kommentteja, joissa esitettiin mm. avohakkuiden lopettamista lähimetsissä ja virkistysalueilla, lisää suojelukohteita ja erityisesti vanhempien metsien säilyttämistä, lahopuun lisäämistä ja kaivattiin enemmän luonnontilaisia metsiä.

Kunnat ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämisessä, luonnon ennallistamisessa sekä ilmastokriisin hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys monien muiden tavoitteiden (ekosysteemipalvelut, kuntalaisten terveys, viihtyvyys, turvallisuus) saavuttamiselle. Kuntametsien merkitys on luontoarvojen, terveyden ja virkistäytymisen sekä maiseman kauneuden vaaliminen. Jyväskylän kaupungin tulee olla edelläkävijä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Kuntalaisaloitteen yksityiskohtaiset perustelut

Metsäluonnon monimuotoisuus on uhattuna maailmanlaajuisesti tehometsätalouden, ilmastonmuutoksen ja elonkirjon köyhtymisen seurauksena. Useat asiantuntijaraportit osoittavat tämän kielteisen kehityksen kiihtyneen viime vuosina — vastakkaisista tavoitteista huolimatta. Suomessa metsäluontoa uhkaa vallitseva metsätalouden malli, joka korostaa ns. taloudellista kestävyyttä ekologisen kestävyyden kustannuksella. Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys eivät kuitenkaan ole saavutettavissa ilman ekologista kestävyyttä. Avohakkuita suosivat käytännöt ovat tehneet suurimmasta osasta Suomen metsäluontotyypeistä uhanalaisia — näin on myös Keski- Suomessa.

Samaan aikaan kansalaisten tietoisuus kehityksestä ja halu toimia sen pysäyttämiseksi on vahvistunut: 64 % suomalaisista kannattaa viimeisten luonnonmetsien suojelemista ja 70 % niiden hakkuukieltoa. Yli 60 % vastaajista toivoisi luonnonmetsiä löytyvän kotinsa lähialueilta (Luonnonsuojelija 1/2022). Vuoden 2021 Nuorisobarometriin haastatelluista nuorista 90 prosenttia piti luonnon monimuotoisuuden turvaamista vähintään melko tärkeänä (Kiilakoski 2022, 58). Lapset ja nuoret odottavat päättäjiltä ja muilta aikuisilta konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Paikallisesti Jyväskylän kaupunki, vaikka onkin laatinut vuosina 2016-18 neuvottelevan prosessin pohjalta metsäohjelman, käsittelee edelleen suurinta osaa metsistään talousmetsinä. Lähimetsissä miltei luonnontilassa olleita, mahdollisesti suojeluun sopivia alueita harvennetaan ja hakataan. Ne harvennetaan jatkuvan kasvatuksen nimissä puistomaisiksi ja läpinäkyviksi, pienpuusto poistaen. Osittain tehdään edelleen myös aukkohakkuita. Tavoitteena on toteuttaa lähimetsien hoitokierrokset 10-15 vuoden välein. Ulkoilu- ja virkistysmetsissä tehdään toimenpiteitä, vaikka niille ei olekaan asetettu metsäohjelmassa taloudellisia tuottotavoitteita, hakkuiden yläraja kylläkin. Vuosittain hakataan suunnitelmassa asetettu maksimimäärä, ja lisäksi hakkuutähteistä valtaosa poistetaan energiapuuna, joukossa myös lahopuuta.

Rantavyöhykkeiden suositusleveyttä ei huomioida; sen sijaan kaupungilla on erillinen rantojen raivausohjelma. Suojelualueet on ilmeisesti lyöty lukkoon vuoden 2021 aikana metsäohjelmassa sovitun 17 %:n minimin mukaan. On myös epäselvää, miten pysyvää tämäkään suojelu on.

Metsätaloutta korostavien asiantuntijoiden rooli metsäohjelman toteutuksessa on edelleen ylikorostunut. Hoitosuunnitelmista ei ole aina tiedotettu. Luontoarvojen kartoitusten tulisi olla pakollisia, ja lajihavainnot tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.

Sen jälkeen, kun kaupungin metsäohjelma vuosina 2016-18 laadittiin, on ymmärrys lajikadon eli kuudennen sukupuuttoaallon etenemisestä sekä metsäluontotyyppien uhanalaisuudesta syventynyt. Siksi metsäohjelmaan pohjaavat suunnitelmat kaipaavat asetettujen arvojen toteutumisen valvontaa ja tarpeen vaatiessa myös itse metsäohjelman päivittämistä.

Metsä on useimpien uhanalaisten eliölajien elinympäristö, ja Suomenkin uhanalaisista lajeista 36 % elää ensisijaisesti metsissä. Maakunnallisesti merkittäviä ovat luontomatkailun mahdollisuudet, mutta ne edellyttävät alkuperäisen metsäluonnon säilyttämistä. Paikallisesti tunnustetaan kaupunkimetsien suuri merkitys monimuotoisuuden ylläpitäjinä, samoin niiden merkittävä virkistysarvo. Vuoden 2019 metsäkyselyssä — joka lienee tähän mennessä ainoa metsäohjelman arvojen toteutumista selvittänyt laajempi toimi — oman asuinalueen metsien käsittelyssä toteutuneet arvot eivät vastanneet asukkaiden yleisiä metsäarvoja etenkään luonnontilaisuuden ja monimuotoisten elinympäristöjen osalta. Vastauksissa metsien rahallista tuottoa pidettiin vähiten tärkeänä, kun taas suojelumetsät nousivat arvokohteiksi. Vastaajat toivoivat mm. vähemmän hakkuita ja kattavampaa suojelua ja luonnontilaisuuden vaalimista.

Jyväskylän kaupunki kantaa julkisena toimijana erityistä vastuuta metsäluonnon säilymisestä. Kun Suomen valtion metsäpolitiikka jättää toivomisen varaa, kansainvälispoliittinen tilanne lisää metsiin kohdistuvaa hakkuupainetta ja omaisuuden suoja rajoittaa yksityismetsien suojelua, kuntien rooli tavoitteiden saavuttamisessa korostuu. Suomen perustuslain (1999) 20 pykälän mukaan “vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.” Kuntalain mukaan “kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.” Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2000) 37. artiklan mukaan “ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.” Luontodirektiivi sisältää määräykset tiukan suojelun piirissä olevien lajien ja luontotyyppien suojelemisesta, mutta myös Euroopan Unionin uudet linjaukset koskevat suuressa määrin kaupunkimetsiä. Kun EU:n metsästrategian (erityisesti kohta 3.1. EU:n viimeisten jäljellä olevien luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojeleminen) tavoitteena on saattaa 30 % pinta- alasta suojelun piiriin, näyttäytyy Jyväskylässä tavoitteena oleva metsämaan 17 %:n suojelutaso alhaisena. Kaupungin olisi mahdollista nostaa suojelun piirissä oleva metsämaa vähintään tavoitteena olevalle tasolle.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luontokadon pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeä kunnallinen kysymys. Yksityisiin metsiin monimuotoisuuden kasvattamisessa keinoja ovat valistus ja METSO-ohjelman tapaiset houkuttimet. Kaupungin metsien käsittelyssä voidaan yhdessä päättää, että toteutetaan metsäohjelman tavoitteita virkistysmetsissä tinkimättä niistä, taloudellisista syistä. Jyväskylällä on itse asiassa maaseutukuntia paremmat mahdollisuudet olla edelläkävijä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, sillä kaupunki on merkittävä maanomistaja, sen ylijäämäinen kuntatalous ei kaipaa metsästä saatavia lisätuloja, ja suhteellisen luonnontilaisista metsistä pääsee silloin helposti nauttimaan suuri osa maakunnan väestöstä. Esimerkiksi liito- oravien kannat ovat nyt korkeampia kaupunkien kuin ympäröivän maaseudun metsissä, ja Jyväskylän kaupunki onkin jo sitoutunut LIFE-hankkeessa huomioimaan liito-oravan kaupunkisuunnittelussa.

Metsäohjelman toteutuksen valvonta on tärkeää myös kunnallisen demokratian näkökulmasta. Jyväskylän metsäohjelman laatiminen on esitetty paikallistasolla toteutetun neuvottelevan ja puntaroivan kansanvallan mallina. Demokratian kehittämisen kannalta on olennaista, että eri tahojen välisenä kompromissina syntyneen metsäohjelman käytännön toteutumista valvotaan ja sitä päivitetään — vaikkapa osallistuvan demokratian aloitteesta mutta ensisijaisesti edustuksellisen demokratian elinten (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunkirakennelautakunta) toimesta. Demokraattisen prosessin oikeutuksen kannalta on ongelmallista, jos osoittautuu, etteivät neuvotteluprosessin aikana asetetut tavoitteet käytännössä toteudukaan. Toisaalta onnistunut osallistuvan ja edustuksellisen demokratian vuorovaikutus ja hallinnon toiminta niiden yhdessä asettamien tavoitteiden mukaisesti vahvistavat luottamusta kunnalliseen demokratiaan.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki arvioi metsäohjelmansa (voimassa vuoteen 2030 saakka) myös metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja lisäämisen ja metsäluonnon tilan parantamisen eikä ainoastaan metsätalouden näkökulmasta sen selvittämiseksi, toteuttaako se riittävässä määrin Suomen perustuslain ja kuntalain ja Euroopan Unionin säädösten tavoitteita, asukkaiden toiveita ja itsekin tunnistamiaan metsäluonnon arvoja.

Jos arvioinnissa osoittautuu, etteivät tavoitteet ja arvot luontokadon pysäyttämiseksi toteudu, kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Kaupunki varmistaa normien ja metsäohjelmassa mainittujen arvojen paremman toteuttamisen tehostetulla ohjauksella ja valvonnalla. Kaupunki pyytää metsäosastoa arvioimaan toimenpiteittensä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä raportoimaan vuosittain julkisesti metsäluonnon tilasta eikä ainoastaan toteuttamistaan metsänhoidollisista toimenpiteistä.

Tarvittaessa kaupunki käynnistää metsäohjelmansa päivittämisen vastaamaan normien tavoitteita. Päivitetyssä metsäohjelmassa ja sen toimenpiteissä turvataan luontodirektiivin tiukan suojelun piirissä olevien lajien elinympäristöt ja suojellut luontotyypit myös jo kaavoitetuilla alueilla, edistetään luonnonmetsien säilymistä ja lisätään luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla ja ennakoidaan EU:n metsästrategian vaatimia toimenpiteitä. Lisäksi selvitetään retkeily- ja suojelualueiden laajentamisen mahdollisuudet.

Aloitteeseen annettu vastaus: 

(Kaupunkirakennelautakunta 14.3.2023/44, Viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen)

Metsien merkityksestä Suomelle

Elämme ajanjaksoa, jota hallitsevat monet erilaiset maailmanlaajuiset kriisit. Suurin osa niistä on ihmisen itsensä aiheuttamia: ilmastonmuutos, luontokato, sodat, liikakansoitus ja nälänhätä. Ongelmat ja haasteet ovat todellisia ja vakavia. Suomessa aihe on mediassa kiertynyt metsistä käytävään keskusteluun. Metsät ovat meille suomalaisille olleet osa omaa sielunmaisemaamme ja myös elinehto, mitä on pitänyt osata käyttää hyväksi taitaen ja kunnioittaen. Puunjalostusteollisuus on tuonut meille suomalaisille työtä ja lisääntynyttä hyvinvointia 1900-luvun alusta saakka. Tuolloin metsien on kuviteltu riittävän loputtomiin, mutta sotien jälkeen metsien käyttöä ja hoitoa on lähdetty puuston vähenemisen myötä voimakkaasti ohjaamaan. Vuoden 1948 harsintajulkilausumassa kritisoitiin siihen saakka vallitsevaa hakkuutapaa eli määrämittaharsintaa, jossa poistettiin isoimmat ja arvokkaimmat puut ilman metsän uudistamisen varmistamista. Tuolloin julkilausuman ohjenuorana oli ajatus, että metsiä ei saa hävittää, ja aina metsän uudistuminen tuli varmistaa. Noista ajoista Suomen metsävarat ja puuston kasvu ovat liki kaksinkertaistuneet.

Jyväskylän kaupunki on hoitanut suunnitelmallisesti metsiään jo yli 100 vuotta

Jyväskylän kaupunki on hoitanut suunnitelmallisesti metsiään jo yli 100 vuotta. Jyväskylän kaupunki on ollut edistyksellinen kaupunkimetsänomistaja jo pitkään ollen sitä edelleenkin. Vuonna 2005 kaupungille laadittiin ensimmäisenä kaupunkina Suomessa laajasti kaupunkilaisia osallistanut metsäsuunnitelma, mikä piti sisällään ajatuksen metsien luokittelusta pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Tuolloin mm. luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi ja turvaamiseksi oli suojeltu yli 10 prosenttia kaupungin metsistä. Vuonna 2016 kaupungin metsien hoitoa on lähdetty linjaamaan laajapohjaisen yhteistyöryhmän voimin, joka parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen sopi Jyväskylän kaupungin omistamien metsien käytön ja hoidon periaatteista. Metsäohjelma hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa kesäkuussa 2018. Hyväksytyt linjaukset ovat voimassa vuoteen 2030 saakka. Jyväskylän kaupunki on metsien hoidossaan sitoutunut noudattamaan Metsäohjelmaa ja raportoimaan vuosittain ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta. Metsäohjelman toimenpiteiden toteutumisesta on pyydetty ulkopuolinen arviointi kesällä 2022 Tapio Palvelut Oy:ltä. Työ on valmistunut tammikuussa 2023. Auditointiraportti ja tulokset on esitelty kaupunkirakennelautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle sekä metsäohjelman laatineelle yhteistyöryhmälle helmi-maaliskuussa 2023. Auditointiraportin mukaan kaupungin metsien hoito on Metsäohjelma 2030 mukaista. 

Ilmastonmuutos tuo tulevaisuudessa vaikutuksia metsiin

Metsiin liitettyjä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haasteita ovat voimistuneet ja runsastuneet myrskyt. Keski-Euroopan laajat metsätuhot tuskin ovat moneltakaan ohi menneet. Ruotsissa tilanne on myös hälyttävä, ja siellä lainsäädäntökin on muuttunut huomattavasti suomalaista lakia metsätuhojen torjunnasta jyrkemmäksi. Me emme ole turvassa Suomessa tältä vitsaukselta, vaikka historiasta ei meiltä laajoja kirjanpainajatuhoja löydykään. Muuttunut ilmasto tuo tähänkin aiheeseen uuden ei niin toivotun mausteen. Luonnonvarakeskus LUKE aloittaa tänä vuonna pohjoisemmaksi Suomeen ulottuvan tutkimuksen aiheen parissa, ja Jyväskylä on tarjonnut omia metsiään osaksi tehtävää tutkimusta. Myrskyt repivät puita nurin, ja vaikka suurin osa kaatuneista puista korjataan metsätuholain mukaisesti pois, niin metsiin jää vuosi vuodelta enemmän puuta myrskyjen jälkeen. Toisaalta suuntaus on varmasti toivottavakin lahopuun määrän lisääntyessä, ja siitä riippuvaisten lajien elinympäristöjen runsastuessa. Hyönteistuhojen, varsinkin kirjanpainajatuhojen määrä on lisääntynyt nopeasti. Jyväskylän kaupungin omistamat metsät ovat suhteellisen vanhoina, kuusivaltaisina metsinä alttiita laajoillekin tuhoille. Tuhoja ja merkkejä alkavista tuhoista on jo nähtävissä monin paikoin mm. Laajavuoren, Kangasvuoren ja Ylä-Myllyjärven alueilla. 

Asukkaat toivovat lähimetsissään hoitotoimenpiteitä

Jyväskylän kaupungin omistamat metsät ovat laajoja ja yhtenäisiä ympäröiden asuinalueemme käytännössä kaikkialla. Näillä alueilla metsien hoitoa ohjaavat voimakkaasti asukkaidemme toiveet viihtyisistä ja turvallisista asutuksen lähimetsistä. Hoidettaessa asutuksen lähimetsiä poimintahakkuin ja pienpuustonhoidoin noin 10–15 vuoden kiertoajalla käsittelyt pystytään tekemään, niin että muutos metsissä pysyy hillittynä. Täysi toimenpiteistä pidättäytyminen lähimetsissä poistaisi lähialueiden asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet lähiympäristöönsä, johtaisi ympäristöjen vesakoitumiseen, riskipuuston osalta hallitsemattomaan tilaan, ja elinvoimaisuuden/uudistumiskyvyn heikkenemiseen.

Lähimetsäalueillakin arvokkaimmat luontokohteet ovat valikoituneet kaupungin suojelualueverkostoon kuitenkin välttäen tilanteita, joissa suojelukohteet ovat välittömästi tonteissa kiinni hoitamattoman puuston aiheuttamat riskit ja asukkaiden turvallisuus huomioiden. Lähimetsien hoitokohteilla asukkaita tiedotetaan hyvissä ajoin hoitotoimenpiteiden lähestymisestä, jonka jälkeen asukkaiden kanssa käydään vuoropuhelua tehtävistä toimista. Päävirkistysalueiden hoitosuunnitelmista on myös tiedotettu ja niitä on päässyt kommentoimaan ennen hoitosuunnitelmien valmistumista. Kaupungin metsävaratiedot ovat myös kaikille kansalaisille avoimena tietona saatavilla kaupungin karttapalvelussa: https://kartta.jkl.fi/ims . Kaupungin palautekanavat ovat myös aina avoinna kaupunkilaisille yhteydenotoissa liittyen kaupungin metsiin.

Aloitteessa viitataan vuoden 2019 metsäkyselyyn. ” Vuoden 2019 metsäkyselyssä oman alueen metsien hoidossa toteutuneet arvot eivät vastanneet asukkaiden yleisiä metsäarvoja luonnontilaisuuden ja monimuotoisten elinympäristöjen osalta”. Kyselyssä ei kuitenkaan kyseisessä kohdassa suoraan viitata metsien hoidossa toteutuneisiin arvoihin, vaan yleisesti erilaisiin metsänarvoihin, niiden tärkeyteen ja läsnäoloon omalla asuinalueella. Avoimessa kyselyssä asteikolla 1-7 (1: ei lainkaan tärkeä - 7: erittäin tärkeä) ”monipuoliset elinympäristöt ja luonnontilaisuus” saivat tärkeydeltään luvun 5,8. Samaisen kohdan läsnäolo omalla asuinalueella sai kyselyssä luvun 4,5 (1: ei lainkaan läsnä – 7: erittäin hyvin läsnä). Esimerkiksi Jyväskylän keskustassa asuvalla voi olla hyvin hankalaa tunnistaa mainittuja arvoja omassa lähiympäristössään. Kaupunkirakenne ei mahdollista täysin luonnontilaisen ympäristön säilyttämistä. Erilaisten metsäisten arvojen säilyttäminen on kompromissi ja haaste kaupunkien kehittämisessä sekä ylläpidossa. Linkissä metsäkysely (diat 30-31):

https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atoms/files/metsakysely_2019_tulokset.pdf

Jyväskylän kaupungin metsäpalvelut on noin kymmenen vuoden ajan teettänyt asukastyytyväisyyskyselyjä vuosittain kohteilla/asuinalueilla, missä metsiä on hoidettu hiljattain. Pääviesti kyselystä ja alueesta riippumatta on se, että asukkaamme haluavat metsiä hoidettavan. Myös tyytyväisyys on ollut huomattavan korkealla tasolla. Lähimetsäkyselyjen tuloksia: https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/metsat/metsienhoito-ja-asukkaat/metsiin-liittyvat-asukaskyselyt 

Jyväskylässä rantoja raivataan keskeisimmillä maisemareiteillä (esim. Jyväskylän rantaraitti). Järvinäkymä on näillä kohteilla olennaisessa osassa alueen käytön luonnetta. Raivauksista pidättäytyminen kaikilla alueilla johtaisi järvinäkymien umpeutumiseen. Tämä tuskin on tavoiteltavaa keskeisimpien kulkureittien äärellä, jossa järvinäkymät ovat tärkeässä osassa maisemaa. Raivaamattomia kohtia jätetään näilläkin alueilla ja kaupungilla on laajasti myös suojelualueverkostoa rantojen äärellä. Metsäsertifiointien rantojen suojavyöhykkeiden suositusleveyksiä noudatetaan metsäisten rantojen äärellä kaava-alueiden ulkopuolella. Asemakaava-alueilla kaava on kuitenkin ensisijainen käyttöä ja hoitoa ohjaava tekijä.

Monimuotoisuuttaa huomioidaan kaupungin metsissä monin eri keinoin

Nykyinen metsälaki ja luonnonsuojelulaki velvoittavat suunnitelluissa hakkuissa huomioimaan metsien erityisen tärkeät elinympäristöt ja suojellut luontotyypit. Uhanalaiset metsissä elävät lajit tulee myös ottaa huomioon toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa osa lakien ja osa sertifiointien kautta. Ympäristöjärjestöjen hyväksymään FSC-sertifikaattiin Jyväskylän omistamat metsät on liitetty 2013.

Metsäohjelman valmistumisen jälkeen metsien hoidosta ja monimuotoisuudesta on käyty paljon keskusteltua kansallisellakin tasolla. Kuntalaisaloitteen keskustelutilaisuudessa 2.11.2022 esiteltiin tuloksia laajasta tutkimushankkeesta, jossa tutkitaan keinoja harjoittaa taloudellisesti kestävää metsätaloutta ja samanaikaisesti pysäyttää metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Vielä julkaisemattoman tutkimuksen esittelyssä keskeisiä monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä olivat mm. lahopuun määrä, järeiden puiden määrä ja vanhojen metsien pinta-ala/suojelutaso. Esitelmöinnissä esille tulleet valtakunnalliset tavoitemäärät ovat kaupungin metsissä monelta osin jo hyvällä tasolla (esim. kaupungin 17 % suojelupinta-ala ylittää tutkimushankkeessa esitetyn tavoitetason) ja muun muassa lahopuun määrän lisääntyminen kaupungin metsissä on jatkuvasti etenemässä oikeaan suuntaan. Jyväskylän kaupungin metsäohjelma on tutkimushankkeenkin valossa ottanut tavoiteltavia askeleita suotuisan suojelutason saavuttamiseksi suojelupinta-alan lisäämisellä, metsänkäsittelyntapojen monipuolistamisen ja alueellisen suunnittelun osalta.

Uhanalaisia lajeja Jyväskylän kaupunkimetsistä löytyy paljon. Tunnetuin on varmasti liito-orava, joka viihtyy hyvin kaupunkimetsissä hyötyen ihmisestä asustellen pedoilta suojassa jopa talojen vinteillä. Laji.fi-sivustolle tulee paljon ilmoituksia ihmisten tekemistä lajihavainnoista, joista osa on myös uhanalaisia. Kaupunki selvittää kaavoitusta ja metsien hoitoa suunniteltaessa tarkasti liito-oravien elinympäristöt. Kaavoitus tekee myös kattavat luontoselvitykset uusilla kaavoitettavilla alueilla. Lisäksi kaupunki on teetättänyt uhanalaislajiselvitykset (sammaleet, jäkälät, kääväkkäät) kolmella päävirkistysalueellaan eli Laajavuoressa, Savonmäessä ja Jääskelässä. Tehdyt havainnot otetaan huomioon metsien hoitotöitä suunniteltaessa. Pääviesti kartoituksia tehneeltä asiantuntijalta oli, että jatkossa selvityksiä kannattaa kohdentaa vain rakennepiirteiltään potentiaalisimpiin kohteisiin.

Luontodirektiivin tiukan suojelun piirissä olevat lajit huomioidaan metsien hoidossa direktiivin vaatimalla tavalla ja suojellut luontotyypit kuuluvat nykyisellään kaupungin suojelualueverkostoon. Kattava 17 % suojelualueverkosto sisältää myös vanhimmat luonnontilaisen kaltaiset metsät.

Kaupunkien tehtävänä on edistää luonnonsuojelua alueellaan. Kaupungit Suomessa toteuttavat tuota tehtävää eri tavoin. Jyväskylä on suojeltujen metsien pinta-alalla mitattuna kärkipäässä Turun ja Tampereen perässä. Metsien suojelu Suomessa on tarkoittanut sitä, että metsissä ei tehdä mitään toimenpiteitä toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Jyväskylä tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, ja metsillämme hiilinieluina on tuon tavoitteen saavuttamisessa tärkeä osa. Metsäohjelmatyön aikana kaupunki teetti Tapio Palvelut Oy:n laskelmat puuston kehityksestä sovituilla linjauksilla. Mikäli Jyväskylän metsien hoitoa jatketaan vuoden 2030 jälkeenkin nykyisellä maltillisten hakkuiden mallilla, niin puuston määrä (hiilivarasto) jatkaa kasvuaan, mutta puuston kasvu (hiilinielu) pienenee 50 vuodessa yli 20 % johtuen pääsääntöisesti puuston vanhenemisesta. Laskelmat eivät myöskään pysty huomioimaan oletettavien metsätuhojen aiheuttamaa kasvunalenemaa.  Tieto seuraavan strategisen metsäohjelman valmistumiseen mennessä eri aloilta on varmasti lisääntynyt, jolloin seuraavassa ohjelmatyössä laaja-alainen työryhmä voi yrittää sovittaa yhteen metsiin liitettäviä arvoja sen hetkisen parhaan tiedon varassa. 

EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen laadinta on käynnissä ja sen lopullinen muoto sekä kansalliset suositukset tarkentuvat vielä. Strategian tämänhetkisissä tavoitteissa on mainittu, että 30 prosenttia maa- ja merialueista olisi oikeudellisen suojelun piirissä. Tästä 10 prosenttia olisi tiukkaa suojelua. Loput 20 prosenttia on tämänhetkisessä valmistelussa suojelun tukialueita, joiden käytännön sisällöstä ei ole vielä tarkkaa kuvaa. Kaupungin metsäpinta-alasta nykyisellään 17 prosenttia on suojelua, joissa ei tehdä muuta kuin tapauskohtaisesti luonnonhoidollisia toimenpiteitä (esim. lehmusmetsien luonnonhoito ja soiden ennallistaminen). Noin 50 prosenttia metsäalasta on metsäohjelman kautta lähimetsiä, ulkoilu- ja virkistysmetsiä sekä luonto- ja maisema-arvometsiä (esim. Harju), joissa metsien käyttö on monelta osin rajoitettua, monimuotoisuuttaa sekä kytkeytyneisyyttä vaalivaa ja jatkuvaan peitteisyyteen tähtäävää. Metsien rakenne on näilläkin alueilla nykyisellään hyvin talousmetsämäistä, jonka kaltaisissa metsissä täydellinen toimenpiteistä pidättäytymien jopa luonnon monimuotoisuutta ajatellen on kyseenalaista.

Metsäohjelmassa ulkoilu- ja virkistysmetsien hoidolle ei ole asetettu taloudellisia tuottovaatimuksia. Ohjelman laadinta- ja toteutusvaiheessa tavoite ei kuitenkaan ollut, että näillä alueilla ei tehdä enää lainkaan metsänhoidollisia toimenpiteitä. Ohjelmatyö linjaa selvät periaatteet näille alueille.

Tavoitteena metsäohjelmassa on, että metsät saadaan pidettyä elinvoimaisina ja viihtyisinä sekä metsän tuntu säilytettyä. Pääasiallisena metsänhoitomenetelmänä metsäohjelman mukaisesti ulkoilu- ja virkistysmetsissä on peitteiseen metsänhoitoon tähtäävät jatkuvan kasvatuksen menetelmät. Ohjelma kuitenkin linjaa, että myös uudistushakkuita voidaan tehdä maltillisilla pinta-aloilla tasarakenteisilla metsäkohteilla, joilla ei ole edellytyksiä jatkuvaan kasvatukseen. Tällä pystytään sekapuustoistamanaan ja monipuolistamaan tulevaisuudessa metsän rakennetta. Maltillisilla avohakkuilla voi olla monimuotoisuushyötyjä esimerkiksi pölyttäjille, jotka ruokailevat uudistusalojen mesikasveilla (Pölymetsä -hankkeen työpaketin 1 tulokset, SYKE https://tapio.fi/projektit/polymetsa/ ).

Varsinaisia talousmetsiä kaupungilla on hieman yli 30 prosenttia koko metsäpinta-alasta, joissa niissäkin luonnon monimuotoisuutta huomioidaan monin metsäohjelman ja sertifiointien ohjaamin keinoin. Esimerkiksi monille metsälajeille tärkeää lahopuuta säilytetään ja lisätään säästämällä olemassa olevat kuolleet puut ja jättämällä avo- ja poimintahakkuissa runsaasti säästöpuita. Hakkuissa tehdään myös tekopökkelöitä, jotka ovat hyviä alustoja lahopuusta riippuvaisille lajeille ja kolopesijöille. Hoitotöissä tähdätään myös aiempaa enemmän sekapuustoisuuteen ja vaihteleviin metsän rakennepiirteisiin.

Jyväskylän kaupungin metsäohjelma ja resurssiviisausohjelma viitoittavat tällä hetkellä selkeät raamit kaupungin metsien käyttöön. Olisi hätiköityä lähteä uudelleenarvioimaan tilanne ennen kansallisen ja EU tason linjausten selkeytymistä.

Metsäohjelma 2030 mukaisesti kaupungin metsien hoito on monitavoitteista

Kaupungin Metsäohjelma on monin tavoin edistyksellinen kansallisella tasolla. Jyväskylän kaupungin metsiä hoidetaan eri arvoja eri alueittain painottaen. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta ja taloutta ei voi toteuttaa samalla painoarvolla samalla kohteella. Niinpä edustavan suojelualueverkoston alueella metsiä ei suomalaisen suojelukäytännön mukaisesti hoideta lainkaan, kun taas talousmetsäalueilla toimitaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Näilläkin alueilla esimerkiksi säästöpuita jätetään kaksinkertaisesti FSC-sertifikaatin vaatimuksiin nähden, ja mahdollisuuksien mukaan säästöpuut keskitetään, jolloin kohde saa kehittyä omaan tahtiinsa tarjoten suojaa ja lahopuuta.  Talousmetsät pidetään elinvoimaisina, jolloin niiden kasvu ja sitä kautta myös kyky sitoa ilmakehän hiiltä olisi mahdollisimman hyvä. Käytännössä tämä tarkoittaa metsänjalostuksen kautta saadun taimimateriaalin käyttöä (kasvunlisäys pienimmilläänkin 20 %), sekaviljelyä ja oikein ajoitettuja taimikon hoitotöitä, ensiharvennuksia, harvennushakkuita ja päätehakkuita.

Talousmetsien käsittely tyystin jatkuvan kasvatuksen menetelmin johtaa myös kuusettumiseen, joka sekin on monimuotoisuutta ajatellen kyseenalaista. 

Jyväskylän metsien rahallinen arvo on noin 70 000 000 euroa. Puuston vuotuinen kasvu kaupungin metsissä on noin 53 000 kuutiometriä. Metsäohjelmassa vuosittainen kaupungin metsistä hakattava puumäärä tavoite on asetettu noin 33 000 kuutiometriin ja tässä kaupunki pysyy ohjelmakauden ajan. Vuosittain metsien hoito tuottaa kaupungin kassaan tuloja noin 1 450 000 euroa vuodessa, mistä kaikkien kulujen jälkeen jää muiden palvelujen tuottamiseen noin 750 000 euroa vuosittain.

Metsäohjelman mukaisella vuosittain laadittavalla toimintakertomuksella seurataan ja raportoidaan metsäohjelman toteutumista mukaan lukien metsien luontoarvot ja monimuotoisuus. Myös ulkopuolista auditointia voidaan käyttää jatkossakin ohjelmakauden aikana tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen arvioinnissa. Metsäohjelma 2030 vision mukaisesti Jyväskylän kaupunki on edelläkävijä metsien ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten arvojen yhteensovittamisessa.

Kuntalaisaloitteessa esitettyjä asioita tullaan vielä käsittelemään kaupunginvaltuustolle tehdyn valtuustoaloitteen yhteydessä kevään 2023 aikana kaupunkirakennelautakunnassa, kaupunginhallituksessa sekä -valtuustossa.

Kuntalaisaloite 16.11.2022: Taksiliikenteen ympäristö- ja kuluttajaystävällisyyden, sekä lain tarkoittaman vapaan kilpailun edistäminen taksitolppa-alueilla

Jyväskylän Matkakeskuksen taksitolpan liikennejärjestelyt ovat peräisin voimakkaan taksiliikenteen sääntelyn ajalta. Tuolloin taksiliikenteessä oli voimassa hintasääntely, eikä tapana ollut, että asiakas olisi voinut valita hänelle sopivan taksin. Asiakas ohjattiin jonossa ensimmäiseen vapaaseen taksiin. Niinpä Matkakeskukseen(kin) voitiin luoda kahden rinnakkaisen jonon taksitolppa.

Jyväskylän Matkakeskuksen rinnakkaisten jonojen taksijärjestelmä blokkaa oikeanpuoleisen kaistan auton valitsemisen mahdollisuuden, jos auto ei satu olemaan jonossa ensimmäisenä. Tämä a) estää asiakasta valitsemasta laadultaan ja/tai hinnaltaan hänelle sopivimman auton ja b) ei mahdollista ympäristöystävällisempien yhteistaksikyytien muodostamista, sekä c) hidastaa / estää erityisesti turistien ja muiden junamatkustajien palvelemiseen erikoistumaan pyrkivien taksialan toimijoiden liiketoiminnan käynnistymistä.

Aloitteen tekijänä pidän kaupunkilaisten ja siellä vierailevien kannalta selvänä ja tavoiteltavana, että taksiliikenteen kilpailulle annetaan kaupungin keskeisimmällä taksitolpalla aito mahdollisuus kehittyä nykyistä ympäristöystävällisemmäksi, palvelevammaksi ja hinta-laatusuhteeltaan nykyistä kehittyneemmäksi. Näin siitäkin huolimatta, että alan isoimmat brändit (markkinaansa suojatakseen) saattaisivatkin asettua ehdotusta vastustamaan.

Aloitteen ehdotus:
1. Matkakeskuksen taksitolppa-alueesta tehdään samaan tilaan viistoparkki-alue, jossa kaikki taksit ovat tolppa-alueella toisistaan riippumattomassa lähtövalmiudessa (perä junalaituria kohden). Kaupungin karttapalvelun ilmakuvan ja käytännön havaintojen perusteella (joihin liittyy havainto liian pieneksi maalatuista taksiruuduista) nykyiselle taksitolppa-alueelle voidaan viistoparkkijärjestelyin sijoittaa käytännössä yhtä monen taksin tila, kuin alueella on nykyään.
2. Matkakeskuksen laiturialueelle muodostettaisiin alue, johon ympäristöystävällisempää kimppakyytiä haluavat voisivat kokoontua etsimään samaan suuntaan matkaavia matkustajia ja näin sopimaan taksin kanssa resurssiviisaammasta yhteiskyydistä. Kimppakyytien muodostamisalueella voisi olla esimerkiksi pohjoisen, idän, etelän ja lännen suuntien kokoontumiskompassipaikat, joissa ihmisiä kannustettaisiin valitsemaan ekologisempia matkustustapoja. Ko. paikassa voisi olla myös Linkin aikataulu- ja kertamatkalippuopasteet.

Kannustan tämän aloitteen käsittelijöitä ennakkoluulottomaan ajatteluun. Aloitteen tekijänä haluan todeta, että liikesalaisuuteen vedoten en esittele tässä aloitteessa niitä suunnitelmia, joiden toteuttamisen yhtenä tosiasiallisena esteenä on vapaata taksivalintaa oleellisesti rajoittavat taksitolppajärjestelyt.

Totean vielä, että Matkakeskuksen taksitolpalla vallitsee varsin yleisesti vanhan taksilain aikainen asiakkaiden ohjaaminen jonossa ensimmäisenä olevaan taksiin. Tämä ei ole omiaan lisäämään aitoa kilpailua. Taksitolpparuutujen uudelleen järjestely voisi edistää kilpailun syntymistä ja purkaa hintasääntelyaikakaudelta peräisin olevia (kyseenalaisiakin) toimintatapoja. Pyydänkin aloitteen käsittelijöitä kartoittamaan muut kaupungin taksitolppaalueet ja etsimään keinoja aloitteessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkialla kaupungissamme.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

Kuntalaisaloite 18.10.2022: Vaelluskalakantojen kehittäminen Jyväsjärven valuma-alueella huomioiden Tuorujoen kunnostusprojekti

Tourujoen sähköntuotantoa varten rakennetut patorakennelmat ovat päätetty purkaa ja palauttaa kaupungin keskelle virtaava jokiuoma. Työt ovat viivästyneet mm. valituksen takia, mutta ovat alkamassa vuoden parin sisällä.

Tourujoen kunnostusprojektin päätösten ja suunnitelmien tekohetkellä vasta muutama joen kunnostushanke oli menossa, mutta nyt 2022 ne ovat hankkeen hitauden takia jo tuottaneet tuloksia. Jokien vapauttamisen toimivuudesta, vaelluskalojen suojelemisesta ja myös poikastuotantoalueina toimivien jokiosuuksien toteuttamisesta Suomessa on siis saatu valmistuneiden projektien kautta merkittävästi lisää uutta tietoa., jota SYKE Vesikeskus on dokumentoinut. Olisi valitettavaa, jos Tourujoki projekti ei saavuttaisi koko potentiaaliaan myös vaelluskalakantojen elvyttämisessä.

Ehdotan, että Jyväskylän kaupunki hyödyntää valituksen käsittelyajan siten, että Tourujoen kunnostusprojektin suunnitelmat arvioidaan ja päivitetään uudestaan uuden tiedon avulla. Ehdotan, että projekti esittää tämän hetkiset suunnitelmat esim. SYKE:n Vesikeskukselle ja pyytää kommentoimaan niitä detaljitasolla lisäten niiden vaikuttavuutta vaelluskalojen suojeluun ja kantojen elvyttämiseen koko Jyväsjärven valuma-alueen osalta, vaikka se vaatisi kuntarajoja ylittävää tarkastelua ja yhteistyötä.

Ehdotan, että Jyväskylän kaupunki tekee toimeksiannon SYKE Vesikeskukselle antamalla tavoitteeksi tehdä vaelluskalakannan elvytyssuunnitelman ja tiekartan koko Jyväsjärven valuma-alueelle. Suunnitelmassa pitää tarkastella Jyväskylän alueella muitakin poikastuotantoalueita kuten esim. Korkeakoskea, sekä vapaan Tourujoen mahdollistavaa kehittämistä ylävirran alueille, vaikka tarkastelu ulottuisi Jyväskylän oman alueen ulkopuolelle. Lisäksi Tuorujoen kunnostussuunnitelmiin olisi hyvä saada lisättyä sellaisia lisäpiirteitä, joilla vaelluskalojen nousu ja poikastuotanto saataisiin maksimoitua ja tuloksia mitattua. Erityisen kiinnostavaa olisi jos yleisölle mahdollistettaisiin vaelluskalojen nousun seurantaa.

Tiekartan toteuttamista varten olisi tämän jälkeen pyrittävä rakentamaan yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Vaelluskalat eivät kuntarajoja tunnista.

Onnistuneen elvytysprojektin suurimmat hyötyjät ovat kalakantojen ja biodiversiteetin lisäksi Pohjois-Päijänteen, Jyväsjärven ja Tourujoen virkistyskäyttö ja kalastus.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

Kuntalaisaloite 27.9.2022: Esitys Elissa Aallon huomioimiseksi Jyväskylän nimistössä

Esitämme Jyväskylän kaupungille, että se nimeäsi kadun tai muun sopivan paikan Elissa Aallon kunniaksi. Elissa Aallon syntymästä tulee 100 vuotta 22.11.2022.

Elissa Aalto on merkittävä suomalainen arkkitehti. Tietojemme mukaan maailmassa ei ole hänen mukaansa nimettyä paikkaa. Nimettävä katu voisi sijaita esimerkiksi Säynätsalossa tai Muuratsalossa, jotka molemmat ovat Elissa Aallolle tärkeitä paikkoja.

Elissa Aalto työskenteli yhtenä Aallon toimiston arkkitehdeistä. Hän johti useita merkittäviä rakennushankkeita, kuten Säynätsalon kunnantalon ja Maison Louis Carrén rakentamisen.

Alvar Aallon kuoleman jälkeen Elissa johti toimistoa vieden loppuun useita keskeneräisiä projekteja, kuten Seinäjoen kaupunkikeskuksen, Essenin oopperatalon, Riolan kirkon sekä Jyväskylän kaupunginteatterin.

Elissa Aalto teki myös itsenäistä arkkitehtisuunnittelua, esimerkiksi Villa Hauta-aho Seinäjoella sekä SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa.

Elissa Aallon tärkeäksi elämäntyöksi muodostui Alvar Aallon arkkitehtuurin toteuttaminen sekä Aallon henkisen perinnön vaaliminen. Elissa toimi aktiivisesti Aallon rakennusten suojelemiseksi. Hänen myötävaikutuksellaan Aallon toimiston piirustus- ja asiakirjakokoelma säilyi yhtenäisenä kokonaisuutena.

Elissa Aalto vietti kesät Muuratsalon koetalolla elämänsä loppuun saakka. Hänen elämäntyönsä näkyy ja vaikuttaa edelleen Jyväskylässä paikallisten lisäksi ympäri maailmaa tuleville matkailijoille.

Jyväskylässä maailman matkailupäivänä 27.9.2022
Jyväskylän matkailuoppaat ry

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

Kuntalaisaloite 19.9.2022: Eettisempää ulkomainontaa Jyväskylään, kiitos!

Aloitteessa ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunki alkaisi rajoittamaan omistamillaan mainospaikoilla tapahtuvaa ekologisesti ja eettisesti kestämätöntä mainontaa. Jyväskylän on jatkossa rajattava ekologisesti ja eettisesti kestämättömiksi katsottavat tuotteet ja palvelut pois mainos- ja mainoslaitepaikkojen vuokrasopimuksia laadittaessa.

Perustelut

Ulkomainonnan rajoittaminen on maailmalla kasvava trendi. Esimerkiksi Amsterdamin metroasemilla fossiilituotteiden mainonta on kielletty ja Ranskalaisesta Grenoblen kaupungista tuli ensimmäinen mainostaulut kieltänyt Eurooppalainen kaupunki. Suomessa Helsingin kaupunki on valtuustoaloitteen pohjalta sitoutunut selvittämään keinoja ilmastolle haitallisen mainonnan rajoittamiseksi. Tunnetuin ulkomainonnan kieltäneistä kaupungeista on Sao Paulo, jossa ulkomainonnan kieltänyt laki astui voimaan jo 2007. Lisäksi useat asiantuntijatahot, esimerkiksi kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, painottavat kaikkien sektoreiden ja toimijoiden tekojen merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Mainonnalla on suuri vaikutus siihen, miten ihmiset kuluttavat. Mainonnan pitäisi auttaa tekemään arjessa hyviä päätöksiä eikä päinvastoin. Tieto itsessään ei välttämättä riitä siihen, että ihmiset tekevät kestäviä valintoja. Ohjaamalla kulutusvalintoja pois kestämättömästä kulutuksesta kunta voi vaikuttaa positiivisesti muunlajisiin eläimiin, ihmisiin ja ympäristöön. Vaikka ekologisesti ja eettisesti kestämättömän mainonnan määrittely yksiselitteisesti on haastavaa, on kaupungin omistamista mainospaikoista rajattava pois vähintään seuraavat tuotteet ja palvelut: eläinperäiset tuotteet, fossiiliset energianlähteet, pikamuoti ja ilmastolle haitallinen liikenne.

Ehdotetun toimenpiteen kustannukset arvioidaan pieniksi, sillä aloitteella ei ehdoteta ulkomainonnan kategorista kieltämistä, ja täten kaupungin on edelleen mahdollista saada tuloja mainospaikkojen vuokraamisesta.

Eläinperäiset tuotteet

Eläimet ovat tuntevia yksilöitä ja niillä on tarve elää omaa lajityypillistä elämäänsä. Monilla lajeilla on todistetusti kyky myös tietoisuuteen. Eläimet ovat itseisarvoisia olentoja eikä niiden pitäisi olla tuotannon massaa, jota voidaan hyödyntää raaka-aineen tavoin ihmisten rakentamissa tuotantoolosuhteissa.(1) (2) (3)

Mainonta vääristää rajusti eläintuotannon todellisuutta. Mainonnassa meille halutaan luoda mielikuva kotitilallaan vapaasta, lajityypillisestä ja hyvästä elämästä nauttivasta eläimestä. Todellisuus on jotain muuta. Valtaosa eläimistä ei ulkoile tai laidunna, jälkikasvu otetaan pois emoiltaan heti niiden synnyttyä, lähes kaikki eläimet elävät ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa, osa tapetaan taloudellisin perustein heti syntymän jälkeen ja eläimet on jalostettu sairaiksi. Tuotantoeläin elää koko elämänsä vangittuna, täydellisesti kontrolloidussa ympäristössä, jossa häneltä on viety vapaus valita mitä syö, milloin ulkoilee ja kenen kanssa asuu tai lisääntyy. Kuitenkin ihmisten lisäksi myös muilla eläimillä on voimakas tarve vaikuttaa omaan elämäänsä. Eläimet haluavat muodostaa oman laumansa, hoivata jälkeläisiään, vaeltaa, paeta, tutkia, etsiä, löytää. Omaan elämäänsä vaikuttaminen on suoraan verrannollista psyykkiseen hyvinvointiin. Nykymuotoinen eläintuotanto ja sen myötä kaikki eläinperäiset tuotteet ovat eettisesti kestämättömiä.

On myös muita, todella vahvoja perusteita, miksi eläinperäisten tuotteiden mainonta pitäisi kieltää. Niiden kuluttaminen on ihmiselle ja ympäristölle haitallista monella merkittävällä tavalla: zoonoosit (4) (5), antibioottiresistenssi (6), pandemiat (7) (8), ilmastovaikutukset (9) (10) (11) (12) (13) (14), luonto- ja lajikato (15) (16) (17) (18) ja terveysongelmat (19) (20).

Näistä syistä johtuen kaupungin omistamilla mainospaikoilla ei tulisi enää mainostaa eläinperäisiä tuotteita.

Ilmastohaitallinen liikenne

Tilastokeskuksen mukaan suomen toteutuneet kokonaispäästöt olivat noin 48 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa vuonna 2020. Liikenteen kartoitettu osuus kokonaispäästöistä oli 10,4 miljoonaa tonnia (21).Traficom on jakanut liikenteen kartoitetut päästöt erilaisiin kategorioihin tie-, vesi- ja rautatieliikenteeseen, sekä kotimaisiin siviililentoihin. Tieliikenne on jaoteltu henkilö-, kuorma-, paketti- ja linja-autoihin, sekä muihin kuten moottoripyöriin. Hieman yli puolet kokonaispäästöistä aiheutuu pelkästään henkilöautoista (22).

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan liikenteen aiheuttamat päästöt ovat olleet kasvussa vertailuvuodesta 1990 asti, vaikka useilla muilla sektoreilla ollaan onnistuttu vähentämään päästöjä vertailuvuoteen nähden (23). Liikenteen lisääntyneitä päästöjä ollaan perusteltu pääosin automäärän lisääntymisellä, sillä kokonaispäästöt ovat kasvaneet vaikka autojen päästöt ajoneuvoa kohden ovat laskeneet. Lisäksi tieliikenne on merkittävin yksittäinen mikromuovin lähde Suomessa. Lentomatkailun osalta tiedetään se, että yläilmakehässä tapahtuvat päästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen eri tavalla kuin maanpinnan tasolla. Eri lähteistä riippuen lentämisen vaikutuksen katsotaan olevan muutamasta prosentista jopa yli puoleen liikenteen kokonaisvaikutuksesta.

Näistä syistä johtuen kaupungin omistamilla mainospaikoilla ei tulisi enää mainostaa ilmastolle haitallista liikennettä. Näihin lukeutuvat lentäminen ja yksityisautoilu.

Fossiiliset energianlähteet

Fossiilisten polttoaineiden polttaminen on pääsyyllinen ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen ilmastopaneelin viimeisin raportti kertoo, että fossiilisten polttoaineiden alasajo on aloitettava välittömästi, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen (24). Fossiiliset polttoaineet ovat epäsuorasti osa erilaisia sotia ja konflikteja, joista esimerkkinä Venäjän ja Ukrainan sota ja Jemenin sisällissota (25).

Näistä syistä kaupungin omistamilla mainospaikoilla ei tulisi enää mainostaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa. Näihin lukeutuvat hiilellä, öljyllä, maakaasulla ja turpeella tuotetun energian kuluttajille suunnatut sopimukset.

Pikamuoti

Tekstiiliteollisuuden aiheuttamat haitat ympäristölle ovat olleet hyvin tiedossa jo pitkään ja niistä on saatavilla paljon tutkittua tietoa niin globaalisti kuin kansallisesti (26). Yk arvioi alan globaalin päästöosuuden olevan suurempi kuin kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen eli noin 8% kaikista kasvihuonepäästöistä (27). Päästöjen lisäksi ala käyttää runsaasti luonnonvaroja, maa-alaa ja vettä. Esimerkiksi yhden puuvillapaidan valmistamiseen kuluu 2700 litraa vettä (28) ja erilaisia sekoitekuituja sisältävien vaatteiden pesemisen myötä maailman vesistöihin valuu arviolta puoli miljoonaa tonnia mikromuovia, mikä on hyvin vaarallista meriekosysteemeille (29). Suomen osalta kotimaisen vaate- ja tekstiilituotannon sekä tuonnin yhteenlasketut elinkaaripäästöt ovat noin 1 689 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä tarkoittaa 305 kiloa henkilöä kohti (30).

Erityisen ongelmallinen osa tekstiiliteollisuutta on pikamuoti; vaatteita ostetaan paljon ja halvalla, mutta käytetään vain lyhyen aikaa. Pikamuodin yleistyminen Suomessa on johtanut tilanteeseen, jossa vaatteita ostetaan vuosi vuodelta enemmän, mutta niihin käytetään vähemmän rahaa (31). Samalla Suomessa syntyy 70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuosittain (32). Koska suurin osa tekstiilijätteestä on muovia sisältävää sekoitekuitua, on sen kierrättäminen vaikeaa. Ympäristöhaittojen lisäksi vaateteollisuuteen liittyy vakavia sosiaalisia ja eettisiä ongelmia. Etenkin pikamuodin kohdalla alhaisen kuluttajahinnan takana on usein ihmisoikeusrikkomuksia, kuten elämiseen riittämätön palkkaus, vaaralliset työolosuhteet, ammatillisen järjestäytymisen estäminen ja lapsityövoimaa.

Näistä syistä johtuen kaupungin omistamilla mainospaikoilla ei tulisi enää mainostaa pikamuotia.

Lisätiedot
Tätä kuntalaisaloitetta tukee Eläinoikeuspuolue r.p. Lisätietoja: Jaakko Perttunen, [email protected]
Lähteet: 1 https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/emme_ole_yksin 2 https://www.elaintieto.fi/blogi/tunteet-yhdistavat-ihmista-ja-elainta 3 https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/uusiin-kysymyksiin-uusi… 4 https://www.ruokavirasto.fi/teemat/zoonoosikeskus/zoonoosit/ 5 https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/epidemiat-tulevat-puskista 6 https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/antibioottiresiste… 7 https://www.duodecimlehti.fi/duo95933 8 ttps://wwf.fi/uutiset/2020/05/nakokulmalihantuotannon-vahentaminen-pienentaa-pandemiariskia/ 9 https://www.hs.fi/tiede/art-2000008586498.html 10 https://www.sitra.fi/artikkelit/millaisia-ovat-15-asteen-elamantavat-ja… 11 https://www.carbonbrief.org/rich-nations-could-see-double-climatedivide… 12 https://www.hs.fi/tiede/art-2000008586498.html 13 https://www.nature.com/articles/s43016-021-00358-x 14 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161742 15 https://ourworldindata.org/environmental-impacts-of-food 16 https://www.globalagriculture.org/report-topics/meat-and-animal-feed.ht… 17 https://ourworldindata.org/wild-mammal-decline 18 https://ourworldindata.org/land-use-diets 19 https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/ilmastoystavalli… 20 https://www.newscientist.com/article/2307510-cutting-down-meat-and-dair… 21 https://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2022-03-17_kat_001_fi.html 22 https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/liikenteen-co2-paastot-liikennemu… 23 https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/daviz/ghg-emissions-by-aggregat… 24 https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/downloads/report/IPCC_AR6_WGII_Final… 25 https://energypost.eu/twenty-first-century-energy-wars-oil-gas-fuelling… 26 https://finnwatch.org/fi/julkaisut/pikamuodin-jalkeen 27 https://news.un.org/en/story/2019/03/1035161 28 https://yle.fi/uutiset/3-10309581 29 https://emf.thirdlight.com/link/kccf8o3ldtmd-y7i1fx/@/preview/1?o 30 https://stjm.s3.eu-west-1.amazonaws.com/uploads/20211210112303/Suomalai… 31 https://yle.fi/uutiset/3-10649947 32 https://suomenluonto.fi/artikkelit/vuoden-2018-turhake-on-pikamuoti/

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(Kaupunkirakennelautakunta 4.10.2022/216, katupäällikkö Tuula Smolander)

Mainoslaitteiden määrä

Jyväskylän kaupungilla on hallinnoimillaan alueilla mainospaikkoja, jotka on edelleen vuokrattu yhteistyökumppaneillemme. Pylväsmainospaikkoja on noin 320 kappaletta, suurtauluja 3 kpl ja bussikatosten sääsuojissa olevia mainospaikkoja on noin 70 kpl.

Mainossopimusten ehdot mainosten sisällön osalta

Kaikissa kaupunkirakennepalvelujen mainoslaitteiden vuokrasopimuksissa on seuraavat ehdot mainonnan sisällön osalta. Mainoslaitteissa olevien julisteiden tulee olla Suomen lainsäädännön, hyvän mainostavan mukaisia ja kansainvälisen kauppakamarin ICC:n määrittelemien mainonnan säädöksien mukaisia.

Yhtiöllä ei ole oikeutta myydä mainospaikoille sellaisia mainoksia, jotka ovat yleisen mielipiteen mukaan paheksuttavia tai kaupungin imagon vastaisia. Paheksuttaviksi luetaan mm. erilaiset aikuisviihteeseen viittaavat ja vastaavat, yleistä moraalista paheksuntaa herättävät mainokset. Kaupunki päättää mitkä mainokset ovat paheksuttavia. Mikäli sopimusosapuolilla on eri näkemykset paheksuttavista mainoksista, on Yhtiön poistettava tällaiset mainokset Kaupungin niin vaatiessa.

Valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä kansanäänestyksien mainonta on sallittu mikäli Jyväskylän Kaupunkirakennelautakunta on niin päättänyt.

Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisäännöt

Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on maailmanlaajuinen kaikki toimialat kattava elinkeinoelämän järjestö. ICC:n ensimmäiset markkinointisäännöt kirjoitettiin jo 1930-luvulla. Sääntöjä päivitetään noin viiden vuoden välein. Viimeisin päivitys on tehty vuonna 2018.

ICC:n markkinointisäännöt on tunnettu ja tunnustettu maailmanlaajuinen markkinoinnin eettinen ohjeisto, joka toimii markkinoinnin itsesääntelyn tukena. Säännöt edistävät yritysten tasapuolisia toimintamahdollisuuksia. Samalla ne vähentävät tarvetta lainsäädännölle ja viranomaistoimille. Koska ICC:n säännöt ovat globaalit, ne ovat omiaan helpottamaan alan toimijoita toimimaan oikealla tavalla maasta riippumatta. https://kauppakamari.fi/palvelut/liiketapalautakunta/tietoa-lautakunnasta/kansainvalisen-kauppakamarin-markkinointisaannot/

Vastine

Kaupunki saa mainospaikoista tuloja, sekä bussikatoksissa olevista mainoksista uusia katoksia ja niiden kunnossa- ja puhtaanapitoa. Ulkomainospaikkojen kieltäminen Grenoblen tapaan aiheuttaisi kaupungille suuret investointi- ja käyttökustannusten lisääntymisen.

Jyväskylän kaupungin osuus mainospaikoista on marginaalinen ja olisi kohtuuttoman työlästä ryhtyä laatimaan aloitteessa esitettyjä erillisiä eettisiä ohjeita Jyväsylän ulkomainontaa koskevaksi. Sen takia mainonnan eettisyyttä tuleekin ohjata lainsäädännöllä, sekä em. markkinointisäännöillä, joita päivitetään säännöllisesti. Tällä perusteella katsotaan nykyiset kirjaukset sopimuksissa riittäviksi, eikä kaupunki ryhdy valmistelemaan erillisiä eettisiä ohjeita ulkomainonnalle.

Kuntalaisaloite 13.9.2022: Seksuaalikasvattajan viran perustaminen Jyväskylän varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen 

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa lapsen oikeuksista määrittää, että lapsella on oikeus saada tietoa ja sopimuksen ratifioineet valtiot ovat myös velvollisia ryhtyä koulutukselli-siin toimiin suojellakseen lasta mm. seksuaaliselta hyväksikäytöltä. (Yleissopimus lapsen oikeuksista, 1989.) Perusopetus- ja varhaiskasvatuslaki velvoittaa kuntia järjestämään varhaiskasvatusta sekä perus- ja esiopetusta, joiden tavoitteena on mm. tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä antaa tarvittavia tietoja ja taitoja elämään (L 540/2018, L 628/1998).

Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen, sekä vahvistaa lasten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä taitoja. Varhaiskasvatuksen tehtäviin kuuluu myös ohjata lapsia kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa, sekä ohjata kunnioittavasti heidän uteliaisuuttaan seksuaalisuuteen ja kehoon liittyen. Lapsia tulee myös rohkaista kysymään ja kysymyksiin tulee vastata. (Opetushallitus, 2022.)

Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan perusopetuksen tulee edistää sukupuolten tasa-arvoa ja lisätä ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Opinnoissa tulee perehtyä seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen ja seksuaalisuuden kehitykseen ja sen monimuotoisuuteen. (Opetushallitus, 2014.)

Seksuaalisuus on olennainen osa jokaisen elämää kaikissa elämämme vaiheissa. Laadukkaassa seksuaalikasvatuksessa lapsi saa puolueetonta, tieteellisesti todistettua tietoa seksuaalisuuden eri näkökulmista. Seksuaalikasvatus on ennaltaehkäisevää ja auttaa ehkäisemään erilaisia haittoja, kuten ahdistelun ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutumista. (Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto ja BZgA, 2010, s. 3–17.) Seksuaalikasvatuksen avulla lapset saavat myös keinoja
suojella itseään ja puolustaa rajojaan. (Terveyden ja hyvin-voinnin laitos, 2022.) Kaikilla on oikeus saada ikätasoon nähden sopivaa seksuaalikasvatusta. Lasten ja nuorten kohdalla tavoite on tukea ja suojella seksuaalista kehitystä. (Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto ja BZgA, 2010, s. 19–28.)
Jokaisella lapsella tulee olla oikeus oppia seksuaalisuuden teemaan liittyviä asioita turvallisessa ympäristössä, luotettavalta aikuiselta ja oman ikätasonsa mukaisesti. Seksuaalikasvatus tulisi aloittaa jo päiväkodeissa, mutta varhaiskasvatuksen henkilökunta joutuu vastaamaan lasten kysymyksiin, joihin kaikilla ei ole riittävää koulutusta, rohkeutta, tietoa ja sanastoa (Väestöliitto 2019).
Seksuaalikasvattajalla on koulutuksen myötä laajat valmiudet seksuaalikasvatuksen, -valistuksen ja -opetuksen toteuttamiseen ja heillä on riittävät tiedot ja taidot laadukkaaseen seksuaalikasvatukseen ja erityistarpeiden huomioimiseen. (Suomen seksologinen seura, i.a.; Hyria, i.a.). Seksuaalikasvattajalla on osaamista valistamistyöstä, opettamisesta, ohjaamisesta sekä ajantasaista tietoa ja taitoa käytännöistä, menetelmistä ja vaikuttavuudesta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2015.)

On tutkittu, että seksuaalikasvatus lisää nuorten tietoa aiheesta, lisää ehkäisyn käyttöä ja edistää hyväksyviä asenteita seksuaalisuutta kohtaan. Se myös lykkää yhdyntöjen aloitta-mista ja vähentää kumppaneiden määrää. Niissä maissa, joissa seksiin suhtaudutaan avoi-memmin ja vapaamielisemmin, on nuorilla alemmat raskaus- ja aborttiluvut sekä tartuntaluvut. (Kontula & Meriläinen, 2007 s. 16–18.)
Raisa Cacciatoren selvityksen (2019) ja Väestöliiton (2013) kyselyn mukaan, varhaiskasvatuksen ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa ja koulutusta aiheesta, kasvatus ei ole suunnitelmallista, eikä ikätasoisen ja laajan seksuaalikasvatuksen sisällöt ole tuttuja. Myös vanhemmilla on pelot huonosta seksuaalikasvatuksesta.(Cacciatore, 2019.) Monet vanhemmat kannattavatkin koulujen seksuaalikasvatusta, sillä he saattavat pitää aiheen käsittelyä itselleen kiusallisena (Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto ja BZgA, 2010, s. 12). On myös tutkittu, että alakoulun opettajat välttelevät seksuaalikasvatuksen opettamista ja osaamisen puuttuessa koulut eivät järjestä systemaattista ja yhtenäistä seksuaalikasvatusta. (Johnson & Sendall, 2013).

Jyväskylän varhaiskasvatus ja perusopetus toimivat yhteisessä virastossa sivistyksen toi-mialalla. Ehdotan että tälle toimialle perustettavaksi yhteinen seksuaalikasvattajan virka. Tavoite on turvata jokaiselle lapselle yhtenäistä, ammattitaitoista ja tasalaatuista seksuaalikasvatusta koko varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ajan. Uskon, että seksuaalisuuden teemaan koulutuksen saaneen henkilön resurssi parantaisi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja se olisi merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Seksuaalikasvatuksessa on kyse huomattavasti laajemmasta näkökulmasta kuin lisääntymisestä ja sukupuolitautien ehkäisystä. Seksuaalikasvatus tukee lapsen kehontuntemusta, vahvistaa itseluottamusta ja vahvistaa kykyä käyttäytyä vastuullisesti itseä ja toisia kohtaan. Haluan varmistaa, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset tiedot ja taidot, sekä lähtökohdat elämään myös seksuaalisuuden kontekstissa. Näen että puutteellinen seksuaalikasvatus voi vaikuttaa dramaattisesti lapsen myöhempään elämään ja aiheuttaa erilaisia sosioekonomisia ja psyykkisen ja fyysisen terveyden haasteita.
Lisätiedot
Lähteet: Cacciatore, R. (19.11.2020). Lapsen kehotunnekasvatus.
https://www.ouka.fi/documents/6593335/20064831/Lapsen+kehotunnekasvatus…-
ce1c-4bfa-8c17-16be96478b6b Hyria. (i.a.). Seksuaalikasvattaja. Saatavilla 13.3.2022 https://seksologinenseura.fi/koulutus/
Johnson, R. L. & Sendall, M. C. (2013). Primary schools and the delivery of relationships and sexuality education: the
experience of Queensland teachers. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14681811.2014.909351 Kontula, O. &
Meriläinen, H. (2007). Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa.
https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/7c755e1a-koulun-seksuaalika… L 540/2018.
Varhaiskasvatuslaki. 13.7.2018/540. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540 L 628/1998. Perusopetuslaki.
21.8.1998/628. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan
aluetoimisto ja BZgA. (2010). Seksuaalikasvatuk-sen standardit Euroopassa. Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitoalan viranomaisille ja asiantuntijoille. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80220/039844e2-c540-4e81-…
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
2014. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale… Opetushallitus (2022).
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmie…
Suomen Seksologinen Seura. (i.a.). Koulutus. Saatavilla 13.3.2022 https://seksologinenseura.fi/koulutus/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2015). Seksuaalikasvatuksen tueksi.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129742/TY%c3%962016_35_we…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (4.3.2022). Seksuaalikasvatus ja seksuaaliväkivallan ehkäi-sy.
https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-ehkaisy/seksuaalikasvatus-ja… Väestöliitto. (2013).
Pusuhippaa, lääkärileikkejä ja haikaravauvoja –tutkimus. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2021/06/8ac2e7a6-pusuhippaakyselyn-
kuvaus.pdf Väestöliitto. 9.10.2019. Vetoomus – Lasten seksuaalikasvatus osaksi päivittäistä varhaiskas-vatusta.
https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/812beba6-lasten-seksuaalika…
Yleissopimus lapsen oikeuksista, 20.11.1989. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/1991/19910059?
sopviite_id=19910059

Aloitteeseen annettu vastaus:
(sivistyslautakunta 27.3.2024/30, kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija Sari Rannila)

Kasvatus- ja opetushenkilöstö toimii Jyväskylän varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa niitä ohjaavien lakien ja lakeja täydentävien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Näin ollen myös seksuaalikasvatus on osa opetusta. Seksuaalikasvatus, kehotunnekasvatus nähdään tärkeänä osana opetussuunnitelmissa mainittua lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvää kasvatusta. Seksuaalikasvatukseen liittyviä asioita käsitellään tutuissa ja turvallisissa ympäristöissä. Oikeita käsitteitä käyttämällä luomme lapsille ja oppilaille turvaa mahdollisia väärinkäytöksiä varten. Turvataitoja on opetettu Jyväskylän varhaiskasvatuksessa jo pitkään. Yhteistyö huoltajien kanssa on myös tässä tärkeää.
Tasa-arvosuunnitelman yksikkökohtainen laatiminen tuli pakolliseksi myös varhaiskasvatukseen 1.6.2023. Muilla koulutusasteilla se on pitänyt laatia jo aiemmin. Jokaisessa päiväkodissa ja koulussa laadittava tasa-arvosuunnitelma velvoittaa kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Tasa-arvosuunnitelman rinnalle laaditaan yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen perustuu yhdenvertaisuuslakiin ja sen tulee olla laadittuna 1.6.2025 mennessä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat yhdessä vahvistavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kaikilla koulutusasteilla, sekä lisäävät kasvatus- ja opetushenkilöstön tietoisuutta myös seksuaalikasvatusasioissa.
Jyväskylän kuntatalouden ollessa suurissa haasteissa uusia virkoja ei juuri nyt pystytä perustamaan. Kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamista seksuaalikasvatuksen tematiikassa vahvistetaan esimerkiksi sisäisillä koulutuksilla. Opetuksen tueksi käytössä on myös Opetushallituksen, THL:n ja Väestöliiton materiaalit aihepiiriin liittyen.

Kuntalaisaloite 30.8.2022: Säilytetään Mäkituvan ja Mäkitorpan kulttuuritoiminta

Virkeä, vuosikymmeniä toiminut kulttuurikeskittymä Mäkituvan ja Mäkitorpan alueella on uhan alla. Jyväskylän kaupunki on tehnyt kumppanuushaun, jolla haettiin alueelle uudistajaa. Haun voittanut T&J Partners kaavailee alueelle puukerrostalokeskittymää, jolloin suojellut Mäkituvan ja Mäkitorpan rakennukset remontoitaisiin talojen asukkaiden yksityiseen virkistyskäyttöön. 1.4.2022 vireille laitetussa kaavamuutoksessa ei ole huomioitu alueen nykyisiä kulttuuritoimijoita eikä alueen kulttuurista arvoa. Myöskään alueella sijaitsevalle Pitkäkadun Kukkatalon rakennukselle ei oltu osoitettu suunnitelmassa paikkaa.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn kaupunkistrategian helmikuussa 2022. Missiona on edistää kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja arvoina mainitaan inhimillisyys, vastuullisuus, rohkeus, avoimuus ja turvallisuus. Kaupungin missioon peilaten on kummallista, että kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä talkoovoimin ja omaehtoisesti kymmeniä vuosia toteuttaneet Mäkitupa ja Mäkitorppa supistetaan vain harvoille saatavilla oleviksi. Strategiassa mainittu “kulttuuritilojen ja kiinnostavien kulttuuriympäristöjen edelläkävijä sekä valovoimaisen taiteen ja kulttuurin kehittäjä” sotii sitä vastaan, että omaehtoista kulttuuria tuottavat tilat hävitetään. Mäkitupa ja Mäkitorppa tuottaa kaupungille korvaamatonta kulttuurielämää, jota ei ole kaupungin eikä sen asukkaiden kannalta järkevää tuhota, jos halutaan pitää kiinni laaditusta strategiasta.

Kaavamuutoksessa ei ole huomioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maiseman todellista kohtaloa. Uudisrakentamisen myötä häviää mahdollisuus sen nauttimisesta koko kaupungin yhteisenä avoimena ympäristönä. Alueen potentiaali ja nykytila kulttuurillisesti merkittävänä toimijana on sivuutettu täysin. Nykyisellään alue on kaupungille vetovoimatekijä, kaavamuutoksen toteutuessa alueen hyödyt tulee rajoittumaan tontin uusiin asukkaisiin. Koko alueen profiili muuttuu kaupunkilaisia yhteen kokoavasta virkeästä kulttuuriyhteisöstä suljetun yksityiseksi. Ei ole kulttuuriteko häätää satoja taide-, käsityö- ja kulttuuritoimijoita pois toimitiloistaan. Tulisi ymmärtää tiloissa työskentelevien kulttuuritoimijoiden tekemän työn vaikutus koko kaupungille ja laajemminkin, kuten tiloissa valmistettavat maailmalle myydyt tuotteet ja kaikille avoimet kulttuuripalvelut kuten taidenäyttelyt, konsertit ja säännöllisesti kokoontuvat harrasteryhmät ja taidekurssit. Tulisi hahmottaa, että kaavamuutoksen toteutuessa viedään konkreettisesti usealta kulttuurialan ammattilaiselta työpaikka ja kaupunkilaisilta yhteinen harrastetila.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että kerrostalokeskittymää ei rakenneta, Mäkituvan ja Mäkitorpan rakennuksiin tehdään vain välttämättömät korjaustyöt ja että alue säilytetään nykyisillä kulttuuritoimijoilla.

Lisätiedot
Kuvataideseura Kirjo ry Jyväskylän Flamencoyhdistys ry Yläkulttuuri ry Pitkäkadun Kukkatalo Jarmo Hovi, muusikko Panu Koskimies, kuvanveistäjä Arja Karppinen-Rekola, kuvataiteilija Minttu Koponen, kuvataiteilija Tapio Laitinen, mediatyöntekijä Marjaana Niskanen, tekstiiliartesaani

Kumppanuushaun kilpailuehdotus ja kaavamuutosaineistot:
https://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1138

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

Kuntalaisaloite 18.7.2022: Kevyen väylän liikennevalot

Jyväskylän kaupungin tulee laittaa liikennevalot kuntoon! On paikkoja, joissa liikennevalot menee "jumiin", jos ei ole autoliikennettä ja tämä ilmenee yöaikaan; kevyen väylän valo on punainen niin kauan kunnes auto ajaa ohi (oikeasta kohdasta, oikeaan suuntaan). Liikennevalotolpat (joissa ns "nappi") tulee uusia kaikki! Mielellään automaattiset valot, joka toimii vuoroperiaatteella, ei liiketunnistimia.

Esimerkiksi Seppälän Citymarketin luona olevat liikennevalot (kevyen väylän Palanderinkadun päässä olevat liikennevalonapit) ei toimi yöaikaan, eikä yöaikaan valo vaihdu vihreäksi ilman keskustan suunnasta ohi ajavaa autoa.
Huom! tuo on yksi havainto, joka toistuu joka päivä, eli ei vihreää valoa ilman ohi ajavaa autoa yöaikaan --> nappi toimii vain päiväsaikaan.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(Kaupunkirakennelautakunta 8.11.2022/241, katupäällikkö Tuula Smolander)

Aloitteessa mainitaan Palanderinkadun risteyksen liikennevalot. Kyseisen risteyksen liikennevalojen painonapeissa esiintyi satunnaista vikaantumista kesällä ja syksyllä 2021, ja vika on tuolloin korjattu.

Jos aloitteentekijällä on tiedossa muita paikkoja missä aloitteessa kuvattua tai muuta toimintahäiriötä esiintyy, kannattaa ne yksilöidä tarkemmin palautejärjestelmän kautta. Liikennevalojen toimintahäiriöissä tai muissa vastaavissa havainnoissa on suositeltavaa käyttää kaupungin palautejärjestelmää ja havainnon kuvauksen lisäksi yksilöidä havaintoaika- ja paikka mahdollisimman tarkasti jolloin tapaukseen pystytään reagoimaan. Aloitteessa esitetty automaattinen pyyntö on käytössä joillain vilkkaimmilla suojateillä joissa ylittäjiä on lähes jokaisella valokierrolla, mutta kattavasti kaikkiin risteyksiin sitä ei ole mahdollista toteuttaa.

Kuntalaisaloite 5.7.2022: Tiloja harrastajateattereiden käyttöön

Jyväskylässä on kaupungin kokoon nähden aktiivinen, korkeatasoinen ja laaja-alainen
harrastajateatterikenttä. Kaupungissa toimivat noin 20 harrastajateatteria järjestävät vuosittain
mielekästä toimintaa kaikenikäisille teatterin harrastajille sekä nelisenkymmentä ensi-iltaa aina
improvisoidusta näytelmästä koko perheen musikaaliin teatterin ystäville.

Teattereiden kesken vallitsee mahtava yhteenpuhaltamisen meininki ja esimerkiksi kalustoa,
tarpeistoa ja talkooväkeä lainataan muille tarpeen mukaan. Sen sijaan (etenkin suuriin
produktioihin sopivista) esiintymis- ja harjoitustiloista on huutava pula. Tilanne paheni entisestään
maaliskuun alussa, kun useiden ryhmien käyttämästä Miilusta jouduttiin luopumaan. Muutaman
vuoden sisään olemme menettäneet neljä esityspaikkaa, eikä jäljellä olevienkaan kohtalo ole
millään tavoin selvä.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet kunnostaa ja vuokrata
esityskäyttöön sopivia tiloja harrastajateattereiden käyttöön täydentämään Jyväskylän teatteritarjontaa.

Harrastajateatterit ovat valmiita osallistumaan tilan muutostöihin teatterikäyttöön, jolloin muutostyöt on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaaksi.

Ilman seiniä ja kattoa moni harrastajateatteritoimija kuihtuu pois.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

Kuntalaisaloite 7.5.2022: Liikuntapääkaupunki, mutta missä lajien tasapuolinen kohtelu?

Keskisuomalainen uutisoi 6.4.2022 seurakyselyn tuloksista, ja oli ilahduttavaa huomata, että Jyväskylä on todellakin liikunta- ja urheilukaupunki. Näin ainakin harrastajamääriä tarkastellessa. Jyväskyläläiset urheiluseurat tekevät hienoa työtä liikuttaessaan kaikenikäisiä kaupunkilaisia niin harraste- kuin kilpatasolla. Samalla seurat edistävät osaltaan muun muassa terveiden elämäntapojen kehittymistä ja mahdollistavat mielekkäiden sosiaalisten verkostojen syntymistä. Seurakyselyn mukaan Jyväskylässä suurimpia massoja liikuttaa voimistelu: onhan kaupungissa useita aktiivisia voimisteluseuroja. Yli 5600 jäsenen voimin voimistelu jyrää alleen yli 2000 jäsenen erolla jalkapallon, muiden lajien seuratessa kaukana takana, lähes 4000 jäsenen erolla.

Voimisteluseurojen arjessa ja päättäjien toimissa tämä ero ei kuitenkaan näy. Voimistelun olosuhteet ovat olleet etenkin nk. lattialajeissa pitkään lapsipuolen asemassa, ja vaikka telinevoimistelun olosuhteet Monitoimitalolla ovatkin melko hyvät, tarvittaisiin lisää tiloja niin lattia- kuin telinelajeillekin kasvavien harrastajamäärien tarpeisiin. Lattialajeissa toimintaa on järjestetty koulujen liikuntasaleissa, joissa eri voimistelulajien vaatimat olosuhteet eivät toteudu. Voimistelussa olennaisesti tarvittavat alustat, kuten erilaiset matot, kanveesit ja patjat sekä monipuoliset liikuntavälineet ja -telineet on pitänyt vuorojen aluksi ja lopuksi roudata esiin ja takaisin varastoon, mikäli välineistön säilytykselle tai koulun välineistön lainaamiselle on siis ylipäänsä saatu lupa. Salivuoroja on saatu vuorojaoissa myös olennaisesti liian vähän, jolloin vuoroja on pitänyt limittää ja järjestää osittain ulkotiloissa tai useampaa ryhmää samanaikaisesti samassa salissa pyörittäen. Voimisteluseuroista JNV ja Illusion toimivat tätä nykyä kaupungin tilojen ohessa omissa tiloissaan, sillä seurojen toiminnan kasvattaminen laadukkaasti ja urheilijoiden turvallisuus huomioiden ei kaupungin tarjoamissa tiloissa ollut enää mahdollista. Olosuhteet lattialajien harrastamiselle on laitettu kuntoon seurojen omalla rahoituksella: kaupunki ei ole avustanut tilavuokrissa eikä liikuntavälinehankinnoissa. Kaupungin liikuntapalveluiden tavoitteena on "turvata kuntalaisille laadukkaat edellytykset rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja". Tämä on toteutunut huonosti voimistelun lattialajien olosuhteiden osalta Jyväskylässä. Omissa tiloissaan toimimalla voimisteluseurat vapauttavat kaupungin hallinnoimista liikuntatiloista vuoroja muiden lajien käyttöön - jo tämänkin vuoksi rahallinen vastaantulo olosuhdehankinnoissa olisi tarpeen.

Peräänkuulutamme kaupungin päättäjiltä tasapuolista kohtelua eri lajeille sekä asioiden tarkastelua faktatiedon valossa. Harrastajamäärän tulisi ehdottomasti olla yksi painavimmista perusteista kaupungin liikuntapalveluiden kehittämiselle ja liikuntapaikkarakentamiselle. Milloin kaupunki rakentaa liikuntatilan yksinomaan voimistelun olosuhteet huomioon ottaen? Onko kaupungissa ylipäätään tehty laskelmaa siitä, miten vaikuttavia kaupungin investoinnit ovat eri lajeille ja kuinka suuri joukko näistä investoinneista hyötyy?

Jyväskylän Naisvoimistelijat ry
Tanssi- ja voimisteluseura Illusion ry
Jyväskylän Tanssi- ja Naisvoimisteluseura
Jyväskylän Voimistelijat ´79 ry
Suomen Voimisteluliitto

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

Kuntalaisaloite 26.4.2022: Katuvalaistuksen parantamiseksi

Me Enninpolun pään asukkaat ehdotamme, että Jyväskylän kaupunki parantaa Korpilahden Enninpolun katuvalaistusta lisäämällä yhden valaisinpylvään Enninpolun päähän.

Nykyisellään Enninpolun pää, jossa kiinteistömme sijaitsevat, on pimeä ja lähes valaisematon. Uudet katuvalot, jotka asennettiin noin vuosi sitten, päättyvät noin 50m ennen Enninpolun päätä ja näin ollen kadun valaistus jäälopun osalta riittämättömäksi.

Katuvalaistuksen puute tekee haasteelliseksi nähdä pimeänä vuoden aikana riittävän hyvin kulkuväylää.

Aloitteesta poistettu henkilötietoja.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi. 

Kuntalaisaloite 11.4.2022: Joukkoliikenne

Kehoitan Jyväskylän kaupunkia kiinnittämään huomiota tähän että Joukkoliikenne ei kovin hyvin palvele työmatkalaisia joiden tulisi olla työpaikoilla 5.00, 6.00 tai 7.00 aikaan.

Tämä on merkittävä tekiä joukkoliikenteen käytön lisäämisessä, myös pienet hinnan alennukset isompiin kausiin esimerkiksi 90 ja 180 vrk kausiin mukaan lukien 365 kausi.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi. 

Kuntalaisaloite 26.3.2022: Korotettu suojatie Pupuhuhdantielle, Pieleksen edustalle

Pupuhuhdantiellä, Pieleksen edustalla lähtee kävelytie alas kohti Kaskikatua/Kangasvuoren päiväkotikoulua. Kävelytiehen liittyy Pupuhuhdantiellä Suojatie, jota eritoten lapset käyttävät mennessään kouluun ja päiväkotiin. Lisäksi ko. suojatietä käyttävät myös linja-autoon pyrkivät ihmiset.

Kangasvuorentieltä aina Pupuvuoren päälle saakka jatkuva Pupuhuhdantie on sinänsä melko liikennöity ja jyrkkäkin tie mutkineen päivineen. Usein mainittua tietä kuitenkin ajellaan jopa reilullakin ylinopeudella. Pieleksen kohdalla on myös mutka, joka eritoten alaspäin tullessa on varsin liukas ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Vaaratilanteet pienten ihmisten ylittäessä katua mennessään tai tullessaan Kangasvuoren päiväkotikoulusta ja juuri Pupuhuhdantietä ylittäessään ovat, jos eivät aivan päivittäisiä niin ainakin viikottaisia. Usein pelon sekaisesti saa seurata kerkeävätkö lapset tien ylittää ennen alamäkikiihdyttäjää tai kerkeääkö auto pysähtymään ennen suojatietä.

Täten kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta parantaakseni esitän mainittuun paikkaan korotettua suojatietä. Tämä huomauttaisi autoilijoita hillitsemään tilannenopeutta ja täten parantamaan suojatien käyttäjien turvallisuutta sekä tien liukkauden ja mutkan aiheuttamia vaaratilanteita autoilijoille itselleen.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 9.8.2022/160, Timo Pakarinen liikenteenohjausinsinööri)

Jyväskylän kaupungille on kirjattu 26.3.2022 saapuneeksi aloite koskien Pupuhuhdan liikenneturvallisuutta. Aloitteessa esitetään, että Pupuhuhdantielle Pieleksen risteyksen kohdalle rakennettaisiin korotettu suojatie. Aloitteen tekijä mainitsee Pupuhuhdantiellä ajettavan reilua ylinopeutta ja korotettu suojatie parantaisi kaikkien käyttäjien turvallisuutta hillitsemällä tilannenopeutta sekä parantaen suojatien käyttäjien turvallisuutta.

Pupuhuhdantien liikenneturvallisuus on parantunut kevään aikana. Pupuhuhdantien varressa olevaa katuviheraluetta on siistitty ja Pieleksen risteysalueelle on jätetty puuton alue, jotta näkemät nykyisen suojatien kohdalla olisivat riittävän hyvät. Alueella aikaisemmin sijainnut suurikokoinen koivu ei enää peitä suojatien ylittäviä kävelijöitä ja pyöräilijöitä.

Kaupunki käyttää liikenteen rauhoittamistoimenpiteenä hidasteita. Saapuneet hidastealoitteet pisteytetään ja yli 45 pistettä saaneet kohteet otetaan lisätarkasteluun. Pupuhuhdantien suojatien pisteytys ei tällä hetkellä ylitä 45 pistettä.

Asuinalueelle sijoitettavia hidasteita on tarkasteltava liikenneturvallisuuden lisäksi myös muista näkökulmista. Hidasteet saattavat aiheuttaa haitallisia tärinä- ja meluvaikutuksia lähitaloihin. Joukkoliikennereiteille hidasteita toteutetaan vain erityisin liikenneturvallisuusperustein. Linja-auto liikennöi Pupuhuhdantien kautta useita kertoja päivässä. Lisäksi hidasteiden sijoittamisessa huomioidaan pelastuskaluston keskeiset reitit.

Tässä vaiheessa suojatien korotukselle ei ole perustetta, sillä saapuneet hidasteet toteutetaan pisteytysjärjestelmän mukaisesti. Pupuhuhdantien hidaste sai pisteys tarkastuksessa 40 pistettä ja on toteutusjärjestyksessä sijainnilla 82.

Kuntalaisaloite 25.3.2022: Pihaliittymien puhdistaminen aurausvalleista

Tonttikatujen aurauksesta syntyy tonttiliittymiin aurausvalleja, jotka jäävät tontinomistajan hoidettavaksi. Aurausvallit ovat aika-ajoin huomattavat ja niiden poistaminen on työlästä muun muassa lumen paakkuisuudesta johtuen. Lisäksi jos poistamista ei tee pian aurausvallin syntymisen jälkeen, on se vaikeaa vallin jäätymisestä johtuen. Tämä vaikeuttaa erityisesti iäkkäämmän väestön mahdollisuuksia selvitä itsenäisesti omakotiasumisesta.

Auran asennon muuttaminen liittymän kohdalla vähentää lumenmäärää liittymässä. Tämän lisäksi aurauskalustoon on saatavilla lumistoppari, jolla estetään lumivallien syntyminen kiinteistöjen liittymiin. Nisulan asukasyhdistys esittää, että tulevina vuosina kaupunki edellyttäisi aurauksen yhteydessä käytettävän lumistopparia tai muuta vastaavaa tekniikka, joka estää lumivallien syntymisen. Lumitilanne on talvella 2021–2022 ollut vaikea, mutta mielestämme kaupunki on tehnyt aurauksen osalta hyvää työtä.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(Kaupunkirakennelautakunta 26.4.2022/86, kunnossapitopäällikkö Timo Tillgren)

Kuluva talvi on ollut runsasluminen ja raskas niin katujen kunnossapitäjille kuin tontinomistajille. Tilanne väyläverkostolla, pitkäkestoisten lumisateiden aikana ja niiden jäljiltä, oli hetkittäin hyvin haastava. Talven kääntyessä kohti kevättä on kaupungin kunnossapitäjille saapunut tulevia talvia varten ehdotuksia koskien liittymien avauksia.  

Talven 2021-2022 aikana on väylien aurauksien yhteydessä kahdella Jyväskylän kaupungin asuinalueella avattu ikääntyneiden asukkaiden kiinteistöjen liittymiä pilotti luonteisesti. Pilotista saatuja kokemuksia on koostettu ja niitä käydään läpi pilotissa mukana olleiden kaupungin palveluyksiköiden henkilöiden toimesta.

Edellä mainitun pilottihankkeen kokemusten perusteella on myös arvioitu kustannuksia ja vaikutuksia mahdollisesti laajemman ikääntyneen väestöryhmän saattamiseksi kiinteistöjen liittymien aurauspalvelun piiriin.

Kokemuksemme mukaan lumistopparin käytöllä tai auran käännöillä ei pystytä liittymien lumiongelmia täysin ratkaisemaan. Lumistopparin mukana liittymän lumet jäävät ajoradan reunaan, mikä aiheuttaa kadun kapenemista ja siten vaikeuttaa liikennöintiä sekä lisää muuta toimenpidetarvetta. Auran käännöllä aiheutetaan lumen purkautuminen kadun keskelle, mahdollisesti jo puhdistetulle ajoradan puolelle. Runsaslumisina talvina vaaditaan lumiauroilta hyviä heitto-ominaisuuksia, näin saadaan väylät pysymään koko leveydeltä käyttökunnossa ja väylien erillisten levityksien tarve minimoitua.

Aurausurakoitsijoiden kanssa käydään vuoropuhelua liittymien aurausvalleihin liittyvistä ongelmista. Pyrimme yhteistyössä löytämään ratkaisuja, joilla ongelmia saataisiin tulevina talvina ainakin vähennettyä.  

Kuntalaisaloite 8.3.2022: Vaalijulisteiden kiinnittäminen vaalitauluihin kaupungin toimesta

Vaalien alla katukuvaan ilmestyvät vaalitaulut julisteineen. Harva kuntalainen tietää, miten paljon ja millaista työtä tätä ennen on tehty. Vaalijulisteiden avulla kansalaiset pääsevät tutustumaan eri puolueiden ehdokkaisiin, myös niiden, joilla ei ole varaa mainostaa ehdokkaitaan lehdissä ja muissa medioissa. Siksi tämä tapa osaltaan edistää tasa-arvon parempaa toteutumista.

Jyväskylässä käytäntö on ollut, että ehdokkaita asettaneet tahot voivat hakea kaupungilta vaalitaulut, puhdistaa ne, liimata niihin omat julisteet ja palauttaa ne sitten kaupungille, jonka toimesta taulut levitetään.

Puolueilla ja muilla ehdokkaita asettavilla tahoilla on keskenään hyvin erilaiset resurssit; rahaa, kalustoa, henkilöstöä ja tiloja taulujen kuljettamiseen, puhdistamiseen ja julisteiden liisteröimiseen.

Keski-Suomessa Jämsän kaupunki on helpottanut tilannetta tarjoamalla mahdollisuuden, että kun julisteet toimittaa kaupungille tiettyyn päivään mennessä, niin kaupunki hoitaa kaiken muun. Tällä tavalla kunta samalla työllistää työkeskuksen työntekijöitä. Kaupunki on hienosti tiedottanut mahdollisuudesta kaikille vaaliasiamiehille.

Tällainen käytäntö on monissa muissakin kunnissa eri puolilla Suomea kuten esimerkiksi Joensuussa, Kuopiossa, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Pirkkalassa, Turussa, Helsingissä ja Kontiolahdella.

Esitän, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöön Jämsän mallin ja tarjoaa ehdokkaita asettaville tahoille jo seuraavissa vaaleissa mahdollisuuden tuoda julisteet kaupungille, jonka toimesta hoidetaan julisteiden liimaus ja taulujen levitys.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(Kaupunginhallitus 7.11.2022/312, kaupunginsihteeri, keskusvaalilautakunnan I sihteeri Anu Leppänen)

Tehdyssä kuntalaisaloitteessa 8.3.2022 esitetään, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöön Jämsän mallin ja tarjoaa ehdokkaita asettaville tahoille jo seuraavissa vaaleissa mahdollisuuden tuoda julisteet kaupungille, jonka toimesta hoidetaan julisteiden liimaus ja taulujen levitys.

Kaupunkirakennelautakunta on päätöksellään 4.10.2022 ajantasaistanut vaalimainostelineiden sijainnit ja lukumäärät Jyväskylän kaupungissa. Vaalimainostelineitä on jatkossa 20 kpl. Päätöksen esittelytekstissä on kuvattu toimintatapa, jonka mukaisesti kaupungille syntyvät kustannukset muodostuvat vaalimainostelineiden asennuksista (kuljetuksista sijaintipaikoilleen) ja niiden poistamisesta, sekä mainosjulistelevyjen kiinnityksistä niihin. Ehdokkaita asettavat tahot hoitavat edelleen julisteiden liimaamisen mainosjulistelevyihin.

Vaalimainostelineitä on tarvittu aiemmissa vaaleissa useimmiten neljä vaalimainospaikkaa vaalia kohden, joissa kussakin on neljä julistepaikkaa. Liimattavien julisteiden kokonaismäärä on suuri (320 kpl) ja käytettävissä oleva aika on rajallinen ehdokkaiden numeroiden saamisesta ja ehdokkaita asettaneiden tahojen julisteiden painotalosta saamisesta ulkomainonnan aloittamisen ensimmäiseen päivään (joka on viikko ennen ennakkoäänestyksen alkamista), jolloin vaalimainostelineiden tulisi olla julisteet liimattuina jo paikoillaan sijaintipaikoillaan.

Kaupungilla ei ole tällä hetkellä julisteiden liimaamista varten tarvittavia ja soveltuvia tiloja, joissa liimaustyö nopeassa ajassa näin suuressa määrässä onnistuisi. Julisteiden liimaukseen liittyvää resurssointia ei ole varattu budjettiin.

Asiaa ja toimintatapoja on mahdollista arvioida ja selvittää tulevaisuudessa yhdessä ehdokkaita asettavien tahojen kesken.

Kuntalaisaloite 7.3.2022: Viljelypalstoja Vaajakoskelle

Ehdotan että Jyväskylän kaupunki selvittäisi mahdollisuutta viljelypalstojen tekemiseen Vaajakoskelle.
Perustelut
1. Lähimmät palstat ovat Kuokkalassa eli käytännössä liian kaukana hoitaa aktiivisesti.
2. Vaajakoskella on paljon kerrostaloasuntoja joissa ei ole mahdollista viljellä mitään ja rivitaloissakin mahdollisuudet ovat rajalliset. Lisäksi Vaajakoskelle rakennetaan lähes vuosittain uusia kerrostaloasuntoja.
3. Kotitalouksien omavaraisuuden tukeminen olisi tärkeää jo yhteiskunnan huoltovarmuuden näkökulmasta.
4. Palstat lisäisivät myös yhteisöllisyyttä sekä sitoutumista omaan kaupunginosaan.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(Kaupunkirakennelautakunta 17.5.2022/104, viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen)

Jyväskylässä on tällä hetkellä seitsemän palstaviljelyaluetta ja niissä 425 palstaa. Vuonna 2021 palstaviljelyalueista Kilkitniemessä, Sulkurannassa, Naattiassa ja Kortesuo-Viitaniemessä olivat kaikki palstat varattuja. Vapaita palstoja löytyi Kirristä, Keljonlahdelta ja Survo-Korpelasta. Viljelypalstojen merkitys asukkaille on tiedostettu mm. aloitteessa esitetyin perustein. Viljelypalsta-alueiden lisääminen on mahdollista, jos useilla alueen asukkailla on kiinnostusta palstaviljelyyn ja soveltuva sijainti löytyy. Vaajakoskella voidaan ensimmäiseksi kokeilla vuokrattavia viljelylaatikoita, joista on jo useissa kaupungeissa myönteisiä kokemuksia. Viljelylaatikoiden toteutuminen on mahdollista vuodelle 2023. Jos kiinnostusta viljelyyn syntyy laajemmin Vaajakoskella, voidaan edetä palstaviljelyalueen sijainnin kartoitukseen.

Kuntalaisaloite 7.3.2022: Kevyenliikenteen väylä Saarenmaantien alkupäähän sekä alikulkutunneli Saarenmaantien ja Ruokkeentien risteykseen

Kun Nuutista kuljetaan kevyenliikenteen väylää pitkin esim. Laajavuoren suuntaan, täytyy kiertää Palokan Citymarketin alikulkutunnelin kautta mikäli haluaa mennä turvallisesti Ruokkeentien toiselle puolelle. Koska matkaan tulee melko iso mutka, se houkuttaa oikaisemaan Nuutin kevyenliikenteen väylältä Saarenmaantien reunaan.
Ehdotan että rakennettaisiin lyhyt pätkä kevyenliikenteen väylää Saarenmaantien reunaan joka sitten yhdistyisi Nuutin kohdalla jo olevaan kevyenliikenteen väylään. Lisäksi, turvallisuuden vuoksi ja koska Saarenmaantien ja Ruokkeentien risteys on ajoittain melko ruuhkainen, rakennettaisiin risteykseen kevyelle liikenteelle alikulkutunneli.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(Kaupunkirakennelautakunta 5.4.2022/70, yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva)

Länsi-Palokan liikuntapuiston ympäristön asemakaavoitus Ruokkeentien ja Saarenmaantien risteyksessä on käynnistymässä. Tässä yhteydessä on tarkoitus tutkia myös alueen liikennejärjestelyt.

Kuntalaisaloite 7.3.2022: Kuntalaisaloite Naissaaren katsomon korjaamiseksi

Jyväskylän maalaiskunta rakensi vuonna 2002 Naissaareen yleisökatsomon, joka on jo
kaksikymmentä vuotta ollut Naissaaren Näyttämön ja monien ulkoilmatapahtumien
käytössä. Naissaaren Näyttämö on yksi menestyneimmistä harrastajateattereista Keski-
Suomessa. Hyvä sijainti kauniissa ympäristössä on ollut tärkeä suosion tae. Katsomoa on
käytetty ja tullaan edelleen käyttämään myös monien konserttien ja juhlatapahtumien
yhteydessä. Katsomo sopii hyvin Naissaareen ja mahdollistaa osaltaan sen, että
kaupunkilaiset voivat nauttia monipuolisesti kulttuuriympäristöstään.
Katsomo on jo sen verran ikääntynyt, että sen kunto pitää tarkistaa ja tehdä tarpeelliset
korjaukset. Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki selvittää Naissaaren
katsomon korjaustarpeen ja varaa vuoden 2023 talousarvioon määrärahan
katsomorakenteiden korjaamiseen. Naissaaren Näyttämö ja Vaajakosken Kohinat ry ovat
valmiita työpanoksella osallistumaan muutostöihin.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

Kuntalaisaloite 18.2.2022: Vaajakosken tekojään kattaminen

Vaajakosken tekojään kattaminen, jäähalliin tuskin varoja riittää mutta miten katos? Tänä talvena, miksei muitakin talvina, jääurheilun harrastaminen on ollut haasteellista
lumisateiden takia. Pienemmille junioreille vielä enemmän. Olisiko aika panostaa myös Vaajakoskelaiseen jääurheiluun, edes jääkentän kattamisen verran. Ehdotan, että
Jyväskylän kaupunki kattaa Vaajakosken tekojään.

Aloitteeseen on annettu vastaus:
(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 13.6.2023/50, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)

29.1.2021 valmistuneessa Jyväskylän liikuntapaikkojen palveluverkkoselvityksessä on luotu kokonaiskuva kaupungin liikuntapaikoista ja olemassa olevan liikuntapaikkaverkon tarkoituksenmukaisuudesta. Jyväskylässä tekojäitä löytyy Vaajakoskelta, Palokasta ja Viitaniemestä. Lisäksi ns. lähiliikuntapaikkojen tekojäitä löytyy Kuokkalassa Pohjanlampi sekä keskustassa Puistokoulu. Jäähalleja puolestaan Jyväskylässä on Hippoksella kilpajäähalli ja kaksi ratainen harjoitusjäähalli sekä Tikkakosken jäähalli. Lisäksi Killerillä on yksityisessä omistuksessa kaksi ratainen jäähalli.

Tekojäiden mahdollisista kattamisista on menneiden vuosien aikana keskusteltu usein sekä kattamisista on tehty myös joitain esiselvityksiä. Jyväskylässä on kaavoitus vaiheessa liikuntapaikka rakentamiseen alueita, joissa voidaan mahdollistaa myös jäähallien rakentamista.

Vaajakosken tekojään kattaminen on haasteellista kustannustehokkuuden myötä. Katteiden tai muiden kiinteiden rakennelmien toteuttaminen vaatii myös kaavamuutoksia, varsinkin asutuksien läheisyydessä. Investointisuunnitelmassa on lähivuosille varattu Vaajakosken liikuntapuiston investoinnit on ajoitettu vuosille 2025–2026 ja suunnitelma pitää sisällään myös tekojään valaistuksen uusinnan. Vaikka kaavamuutokset ovat mahdollisia, ei Vaajakosken tekojään kattaminen ole investointi suunnitelmissa lähivuosina.

Kuntalaisaloite 16.2.2022: Nurmialueiden hyönteisystävällinen hoito 

Osan kaupungin teidenvarsien ja -välien nurmikkoalueista, jotka eivät ole varsinaista käyttötilaa, voisi jättää leikkuun ulkopuolelle ja mahdollisesti niittää kerran tai kaksi kesässä. Näin ne muodostaisivat otollisia elinympäristöjä väheneville hyönteisille ja niittykasveille.

Nurmenleikkuulle näillä alueilla ei ole niiden käyttöön liittyvää syytä - alueilla kun ei ole varsinaista käyttöä.

Esimerkiksi leikkaamalla nurmialueiden reunoista metrin - puolitoista ja jättämällä keskiosat niityiksi olisi mahdollista yhdistää siisti näkymä ja rikkaat elinympäristöt.

Kaupunkiniittyjä on jo siellä täällä Suomessa, mutta Jyväskylä voisi tehdä niistä nykyisten nurmialueidensa ominaispiirteen.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(Kaupunkirakennelautakunta 17.5.2022/104, viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen)

Jyväskylässä on lisätty niittypinta-alaa viime vuosina suunnitelmallisesti. Nurmialueiden niittoja on useilla alueilla harvennettu 1-2 niittoon kesässä ja jopa niittoihin kahden vuoden välein. Uusien alueiden sekä kunnostettavien kohteiden suunnittelussa ja rakentamisessa on myös huomioitu niittypinta-alan lisääminen kohteissa, joissa se on mahdollista.

Ehdotettuja toimia on jo toteutettu ja niittypinta-alaa tullaan lisäämään entisestään tulevina vuosina huomioiden alueiden käyttötarkoituksen tuomat mahdollisuudet sekä katualueilla näkemäalueet ja turvallisuuden.

Kuntalaisaloite 10.1.2022: Maauimala Jyväskylään

Jyväskylä tituleeraa itseään urheilupääkaupunkina ja täällähän on Suomen ainut
liikuntatieteellinen tiedekunta, mutta täältä puuttuu maauimala, jollainen löytynee jo monesta pikkusenkin suuremmasta Suomen kaupungista.

Maauimala palvelisi kaikkia kuntalaisia, ja toisi myös uusia työpaikkoja. Uiminen on varsin edullinen harrastus ja se ei vaadi suuria pääomia varusteilta, joten myös vähävaraisilla olisi mahdollisuus päästä riemuitsemaan maauimalaan.

Jyväskylässä on toki paljon järviä ja uimarantoja, mutta maauimala palvelee hiukan eri tavoin kävijöitään. Vesi on tasaisen lämmintä koko kauden, monesti järviemme vedet ovat niin kylmiä, ettei sinne uskalla varpaitaan kastaa kuin vasta heinäkuun puolivälissä. Kaikkein vilusimmille olisi uimisen välissä mahdollisuus käydä saunan lämmössä hakemassa uutta virtaa polskutteluun.

Uimahallit pitävät enemmän ja vähemmän oviaan kiinni kesäisin ja hyvin monella tulee pakollinen tauko ratauintiin kesän aikana ja maauimala voisi palvella aktiiviuimareitakin paremmin.

Ehdotan Jyväskylään rakennettavaksi maauimala.

Aloitteeseen annettu vastaus: (Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 9.3.2022/31, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)

Kuntalaisaloitteessa perustellaan tarvetta maauimalalle uimahallien kesän aukioloajoilla. Maauimala mahdollistaisi aloitteen tekijöiden mukaan uimisen myös silloin, kun järvien vedet ovat viileämmät. Jyväskylän kaupungin uimahallien huoltoajat on kesäisin porrastettu siten, että toinen uimahalli on avoinna yleisölle. Tämä mahdollistaa uimisen sisätiloissa läpi vuoden. Aloitetta peustellaan myös vähävaraisten mahdollisuuteen päästä uimaan. Jyväskylän kaupungilla on erilaisia liikuntaetuja, joilla tuetaan vähävaraisten kuntalaisten liikuntaa ja uimahallissa käymistä. Näitä ovat muun muassa Seniorikortti sekä maksuttomat Kipinä-kortti että LiikuntaLaturin ja LiikuntaVeturin uintivuorot.

Jyväskylää voidaan pitää yhtenä Suomen uimarantapääkaupungeista, mitä tulee kaupungin ylläpitämien uimarantojen lukumäärään. Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut vastaa kaikista kaupungin alueella sijaitsevista yleisistä uimarannoista. Rannat puhdistetaan sukeltamalla uimakauden alkuun mennessä ja kesän aikana uimarantoja kierretään ja huolletaan säännöllisesti. Jyväskylässä on kaupungin hoitovastuulla 36 uimarantaa, kun vastaava luku on Lipastietokannan mukaan esimerkiksi Tampereella 31, Oulussa 27, Lahdessa 18, Vantaalla 10 ja Turussa 9.

Maauimalan toteuttaminen vaatii runsaasti julkista rahoitusta sekä investointina että käyttökustannusten kattamiseksi. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin investointiohjelmassa ei ole mukana maauimalan toteuttamista Jyväskylään.  Maauimalan sijaintivaihtoehtojen selvittäminen on kuitenkin päätetty aloittaa vuoden 2023 aikana. Selvityksiin sisällytetään sijaintivaihtoehtojen lisäksi suuntaa- antavat kustannusarviot ja rahoitusvaihtoehtoja, joissa myös yksityisen toimijan on mahdollista olla mukana.

Kuntalaisaloite 7.1.2022: Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen

Lähiliikuntapaikkojen ylläpito on heikentynyt huomattavasti Jyväskylässä, varsinkin talviaikaan. Ulkojääratojen huono kunto sekä luistinratojen kuntoon saattaminen ei ole riittävää.

Esitän, että Jyväskylän Kaupunki tarkastelee mahdollisimman nopeasti, mahdollisuutta rakentaa lähiliikuntapaikkojen ylläpitoon toimintamallin, jossa Kaupungin asukas voi auttaa ulkojääratojen jäädyttämisessä.

Lähiliikuntapaikojen läheisyyteen rakennetaan yhteisö, jolla on avaimet huoltorakennukseen. Huoltorakennuksesta tarvittavat välineet ovat pääsääntöisesti vesipiste ja riittävän pitkä vesipostin letku.

Yhteisöön kuuluisi ihmisiä, jotka omalla talkootyöllään pääsevät jäädyttämään ulkojääratoja. Yhteisöjen luomisessa voidaan tarkastella eri kaupungin osissa vaikuttavien seurojen mukaan ottamista toimintaan.

Jyväskylän Kaupungin liikuntapalvelulla olisi yhteyshenkilö, joka koordinoi ja auttaa yhteisöjä kaupungin eri asuinalueilla. Yhteisön ja Kaupungin välinen sopimus avaimien luovuttamisesta perustuu luottamukseen.

Toiminta herättää vastuullisuus kysymyksiä, mutta jos Kaupungilla on halu parantaa ja kehittää liikuntapaikkojen toimintaa, niin löydätte varmasti kustannustehokkaan sekä turvallisen tavan ottaa käyttöön esitetty menetelmä.

Antakaa vanhemmille mahdollisuus auttaa omien lasten liikunnan lisäämistä.

Aloitteeseen on annettu vastaus:
(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 13.6.2023/50, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)

29.1.2021 valmistuneessa Jyväskylän liikuntapaikkojen palveluverkkoselvityksessä on luotu kokonaiskuva kaupungin liikuntapaikoista ja olemassa olevan liikuntapaikkaverkon tarkoituksenmukaisuudesta.

Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden talvikunnossapidon palveluverkossa on yli 40 luistelukenttää niin taajama-alueilla kuin taajaman ulkopuolella. Menneiden talvien aikana liikuntapalvelut on kohdannut haasteita kunnossapidon toteuttamisen kanssa varsinkin haastavien sääolosuhteisiin takia. Laajalle alueelle sijoittuvien luistelukenttien välillä on myös alueellisia eroja mm. lämpötilojen osalta. Sään vaikutus ei aina selitä luistelukentän kuntoa, mutta pääsääntöisesti kunnossapidon toteuttamisessa ja suunnittelussa joudutaan ottamaan huomioon paitsi vallitsevat sääolosuhteet kuin myös ennusteet.

Valitettavasti pääosassa luistelukenttiä ei ole vesiposteja asennettuina, jolloin näissä kohteissa liikuntapalvelu on autokastelujen varassa. Liikuntapalvelujen henkilöstö hoitaa talvikunnossapitoa kalustolla, joka on tähän tarkoitukseen hankittu. Liikuntapaikka-alan kunnossapidon perustehtävänä on hoitaa liikuntapaikkoja, mutta myös valvoa liikuntapaikan kiinteistöjen turvallista ja asianmukaista käyttöä.

Liikuntapalveluissa on tavoitteena kehittää toimintaa ja tarjottavia palveluita monella eri taholla. Erilaiset yhteistyömallit vaativat kirjalliset sopimukset mm. vastuukysymysten osalta. Luottamus on vahva tekijä myös asioiden sujuvuuden kannalta ja helpottaa usein kehittämään toimintaa entistä paremmaksi.

Kuntalaisaloite 4.1.2022: Parkkipaikkojen palauttaminen Suomalaisen Musiikkikampuksen ympäristöön

Jyväskylässä ei selkeästi panosteta riittävästi sen merkittävään hyvinvointia lisäävään vetovoimaan: musiikkiin ja taiteeseen. Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripalveluiden tulee olla myös helposti saatavilla jokaiselle kaikilla tasoilla.

Jyväskylä on monipuolisena opiskelukaupunkina tunnettu laadukkaasta musiikin
koulutuksestaan. Suomalainen musiikkikampus: Gradia, JAMK ja Jyväskylän yliopisto tarjoavat opintoja ja kulttuuripalveluita laaja-alaisesti vauvasta vaariin. Musiikkikampukselle on kunnostettu ja rakennettu kaksi laadukasta salia (Hannikaissali ja Siltasali) upealla kulttuuritarjonnalla, mutta alueella ei ole enää yhtäkään parkkipaikkaa (lukuun ottamatta invapaikkoja rakennuksen takana). Pikkulapset kulkevat harrastuksiinsa soittimiensa kanssa yksin ja vanhemmilla ei ole edes lyhyesti mahdollisuutta pysäköidä rakennuksen läheisyyteen ja saattaa heitä soittotunneille. Osa vanhemmista pysähtyy silti, jolloin lapsi hyppää lennosta
harrastukseen. Opettajat/kouluttajat sekä täydennyskoulutuksiin kauempaa tulevat opiskelijat juoksevat kesken päivää siirtämään parkkikiekkojaan ja vaihtamaan autojensa paikkaa lähialueilla. Uimahallin parkkipaikat täyttyvät puolestaan musiikin ja tanssin opiskelijoiden, harrastajien, työntekijöiden sekä tanssi- ja konserttiyleisön autoista.

Julkista liikennettä tulisi kehittää, mutta parkkipaikoista ei voi keskustassakaan kokonaan luopua. Hippokselle ja urheiluharrastusten yhteyteen on suunniteltu laajoja paikoitusalueita, mutta ne tulevat olemaan aivan liian kaukana keskustan kupeessa olevasta Musiikkikampuksesta Pitkäkadulla. Musiikkikampuksen ympäristön parkkipaikoista luopuminen oli Jyväskylältä valtava virhe, tilanteena kestämätön ja sen seuraukset voivat näkyä monella tasolla. Kukaan ei osannut älähtää ajoissa ja huolta sekä turhautumista jaetaan nyt useissa eri kahvipöydissä. Pysäköinnin ja sen myötä alueen saavutettavuuden vaikeutuminen niin harrastajien, opiskelijoiden, ammattilaisten kuin kulttuuripalveluiden käyttäjien näkökulmasta hankaloittaa Suomalaisen musiikkikampuksen toimintaa. Konserttiyleisön vähenemisen myötä koko laadukas ja monialainen opinahjo voi olla vaarassa menettää arvokkaan paikkansa Jyväskylässä. Asiaan tulisikin tehdä pikaisesti korjaava ratkaisu.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(Kaupunkirakennelautakunta 5.4.2022/70, arkkitehti Mari Raekallio)

Musiikkikampuksen ympäristö on kokenut ja kokee merkittäviä kaupunkikuvallisia ja -rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös liikennejärjestelyihin ja pysäköintiin.

Viereinen opiskelija-asumisen kortteli on vielä rakenteilla ja sen eteläpuoleiseen osaan, Nuuskakujan varteen, tullaan toteuttamaan musiikkikampusta palvelevaa paikoitusaluetta. Tämä alue on osoitettu asemakaavassa autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1).  Merkinnässä määrätään, että alueelle saa sijoittaa enintään 20 autopaikkaa. LPA-alueelle on jo myönnetty rakennuslupa viime marraskuun aikana. Lupapiirustuksissa on esitetty kaikki asemakaavan sallimat 20 autopaikkaa. LPA-1 -alue tullaan toteuttamaan, kun lähiympäristön työmaa sen mahdollistaa.

Lisäksi Pitkäkadun katusuunnitelmassa, joka on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2022, on Voionmaankatu-Nuuskakuja väliselle alueelle kadun varteen esitetty lyhytaikaista pysäköintiä 12 autolle. Näiden suunnitelmien toteutuessa, tulee musiikkikampuksen pysäköintimahdollisuudet parantumaan.

Kuntalaisaloite 3.1.2022: Suojatie Hämeenpohjantie 27 kohdalle

Hämeenpohjantie 27:n kohdalle on valmistunut teollisuushalli, jonne ei ole kevyen väylän liittymää. Henkilöstö kulkee sulan maan aikaan viereiseltä kävelytieltä istutusten välistä. Nyt talvella siitä ei pääse lumivallin yli. Lähimmältä suojatieltä kävellen pitää kävellä n. 300 m hallin liittymään vilkkaan liikenteen seassa. Voisiko tuohon kohtaan tehdä suojatien?
Ehdotan, että Jyväskylän kaupunki tekee Hämeenpohjantie 27:n kohdalle suojatien. 
Suojatie voisi olla korotettu sillä Hämeenpohjantie on pitkä suora, jossa ajonopeudet nousevat korkeiksi. Erityisesti keväällä, kun mopot ja moottoripyörät otetaan käyttöön ja niitä testaillaan.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(Kaupunkirakennelautakunta 1.2.2022/17, liikenteenohjausinsinööri Timo Pakarinen)

Jyväskylän kaupungille 3.1.2022 saapuneessa kuntalaisaloitteessa pyydetään uutta suojatietä Hämeenpohjantien 27 uudelle teollisuushallille.

Uusia suojateitä suunnitellaan kuitenkin tarkoin harkiten, sillä liiallinen määrä ja tiheys heikentävät niiden tehokkuutta. Yksittäisille kiinteistöille tai taloyhtiöille ei perusteta uusia suojateitä kuin harvinaisissa poikkeustilanteissa. Ajoradan ylitys on jalankulkijalle toki sallittua ilman suojatietäkin, jos lähellä ei suojatietä ole. Tällöin väistämisvelvollisuus on jalankulkijalla. Hämeenpohjantie on 50 km/h nopeusrajoitusaluetta, jolloin suojatietön ylityskohta on riittävän turvallinen kyseiseen käyttäjämäärältään vähäiseen paikkaan.

Hämeenpohjantien 27:n yksittäiselle tontille ei ole riittäviä perusteita tehdä suojatietä. Kyseiselle katualueelle on kuitenkin huomattu tarve jalankulun ja pyöräilyn yhteyksille. Hämeenpohjantie 27:n lisäksi myös Sirrinkujan ja Hämeenpohjantien risteyksen kohtaan on ilmennyt tarve tehdä yhteys viherkaistan yli. Näihin kahteen Hämeenpohjantien kohtaan ollaan suunnittelemassa pientä kiveystä, jotta järkevä yhteys tonteilta jalankulku- ja
pyöräilyväylälle olisi mahdollista. Viherkaistalle toteuttavaa kiveystä ei kuitenkaan tulla pitämään talvella auki kaupungin talvikunnossapidon toimesta. Lumenpoisto kulkuyhteydessä tulee siis olemaan kiinteistön vastuulla.

Hämeenpohjantie 27:n kohtaan ei tulla merkitsemään suojatietä. Tontin kohdalle katualueen viherkaistalle tullaan kuitenkin tekemään kulkuyhteys vuoden 2022 aikana.