Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 28.8.2023 olleesta kokouksesta

Jyväskylän kaupungin talouden ja toiminnan puolivuosikatsaus merkittiin tiedoksi ilman keskustelua

Jyväskylän kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi talouden ja toiminnan puolivuosikatsauksen, joka ennakoi reilua ylitystä talousarvioon nähden. Tämänhetkisen ennusteen mukaan kaupungin talous tulee toteutumaan 6,4 miljoonaa euroa talousarviota heikompana. Toimintatuotot ovat noin 200 000 euroa ja toimintamenot 6 200 000 miljoonaa euroa heikommat kuin talousarviossa ennakoitiin. Mikäli ylitysennustetta ei saada loppuvuoden aikana pienennettyä, tilikauden alijäämä tulee olemaan -4,1 miljoonaa euroa, joka on 6,4 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi. Mahdollinen ylitys heikentää kaupungin ylijäämäkertymää 97,4 miljoonaan euroon.

6,4 miljoonan euron ylityksestä noin 1,8 miljoonaa euroa tulee kasvun ja oppimisen palveluista. Ylitystä selittää mm. perusopetuksen koulunkäynninohjaajien henkilöstökulujen ylitys ja Voionmaan koulun vuokrakulujen ylitys. Vuokrakuluja on kasvattanut ukrainalaisten lasten valmistavan opetuksen tilantarve, joka on suurempi kuin syksyllä 2022 arvioitiin.

Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa ylityksen ennakoidaan olevan 700 000 euroa. Ylitystä selittää mm. Vehkahallin romahduksesta aiheutuneet tulomenetykset, hallin korjauksen ja uudelleennoston kustannukset, pesäpallostadionin purkukustannukset sekä AaltoAlvarin peruskorjauksen viivästymisen vaikutukset tulokertymään. Lisäksi vuodelle 2023 suunniteltujen hinnankorotusten siirtyminen syksylle vaikuttaa tulokertymään negatiivisesti.

Kaupunkirakennepalveluissa ennakoidaan 2,8 miljoonan euron ylitystä, joka johtuu katujen talvihoidon kustannusten ylityksestä, tonttikauppojen merkittävästä vähenemisestä ja Valon Kaupungin WinterLight -tapahtuman talousarviota heikommista tuloksesta. Joukkoliikenteen matkamäärät ovat puolestaan olleet alkuvuodesta kasvussa, jonka myötä joukkoliikenteen tulot ovat ylittämässä talousarvion 370 000 eurolla. Lisäksi talvihoidon kustannusten ylitystä on katettu karsimalla kesähoidon ja päällystysten kustannuksia miljoonalla eurolla.

Tilapalvelu -liikelaitoksen osalta ennakoidaan 0,7 miljoonan euron ylitystä johtuen energiamenojen, puhtaanapitopalvelujen sekä ulkoisten vuokramenojen ja osaketilojen vastikkeiden kustannusylityksistä. Kylän Kattaus -liikelaitoksessa ennakoidaan puolestaan 0,4 miljoonan euron ylitystä johtuen elintarvikekustannusten hinnankorotuksista.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2023–2026 hyväksyttiin äänestysten jälkeen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2023–2026 kahden äänestyksen jälkeen. 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen on laadittava. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirryttyä Keski-Suomen hyvinvointialueelle sekä koronapandemian heikennettyä lasten ja nuorten hyvinvointia, on tarkoituksenmukaista täydentää kaupunginvaltuuston 23.1.2023 hyväksymää hyvinvointisuunnitelmaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen keskittyvällä suunnitelmalla. Suunnitelma koostaa ja terävöittää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä.

Suunnitelmaan on pyydetty lausunnot sivistyslautakunnalta, kulttuuri- ja liikuntalautakunnalta, kaupunkirakennelautakunnalta, nuorisovaltuustolta ja vammaisneuvostolta. Lausuntojen perusteella Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2023–2026 sisältää oikeanlaisia tavoitteita ja toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi Jyväskylässä. Suunnitelmassa huomioidaan muun muassa, että heikommassa asemassa olevien nuorten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksiin sekä hyvinvoinnin perusasioihin, kuten ravintoon, uneen ja liikuntaan tullaan kiinnittämään huomiota suunnitelmaa toteutettaessa sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista raportoitaessa.

Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti Tapio Puolimatkan (KD), Kaisa Garedewin (PS) ja Tapani Mäen (KD) kannattamana, että tekstiin tehdään muutos siten, että virkkeen ”Toiminta kohdentuu nuorisolain (2016) mukaisesti alle 29-vuotiaisiin nuoriin, joita Jyväskylässä on lähes 40 % asukasmäärästä” jälkeen lisätään teksti: Jyväskylän kaupungin nuorisotyö jaetaan pääsääntöisesti kahteen ikäryhmään: 13-17-vuotiaat (lapset) ja 18-29 vuotiaat (nuoret aikuiset). Tämä jako otetaan huomioon erityisesti nuorisotapahtumien järjestämisessä sekä nuorisotilojen käytössä. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä pohjaesitykselle äänin 53-11 (3 tyhjää). 

Jyrki Ylönen (Kesk.) esitti puolestaan Ilse Weijon (Kesk.) ja Leena Lyytisen (Kesk.) kannattamana, että tekstiä kohdassa 4.4. täydennetään muotoon: "Perusopetuksessa laaditaan saavutettavat toimintaohjeet maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten huoltajien perehdyttämiseksi huoltajan rooliin suomalaisessa koulunkäynnissä. Tämä koskee esimerkiksi läksyjen teon tukemista, Wilma-sovellukseen (tulevaisuudessa DigiOne) perehdyttämistä sekä kokeisiin valmistautumista." Esitys voitti kaupunginhallituksen pohjaesityksen äänin 13-52 (3 tyhjää) ja tuli siten kirjatuksi lopulliseen suunnitelmaan.

Keljonkankaantie 81 asemakaavan muutos hyväksyttiin 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keljonkankaantie 81:n asemakaavan muutoksen. Suunnittelualue sijoittuu Keljonkankaan keskustaan Keljonkankaantien ja Säynätsalontien risteykseen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa lähiympäristöön sopivan kerrostalon rakentaminen voimassa olevan asemakaavan mukaiselle rivitalon tontille.

Kaisa Garedewin (PS) ja Ari Laitisen (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite kohtuuhintaista sähköä jyväskyläläisille

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Kaisa Garedewin (PS), Ari Laitisen (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään että Jyväskylän kaupunki selvittää ja linjaa konserniohjeella, voiko kaupungin omistama Alva myydä omaa sähköntuotantoansa Jyväskylän alueen kotitalouksille kohtuullisella katteella ja voiko Alva tarjota kaupungin asukkaille sähkömarkkinalain mukaisia kohtuullisia perussähkösopimuksia. 

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupungin omistama Alva-yhtiöt Oy (Alva) on siirtänyt vuoden 2019 alussa sähkön vähittäismyyntiliiketoimintansa Kuopion Energia Oy:n, Lappeenrannan Energia Oy:n ja Savon Voima Oyj:n kanssa perustettuun yhteisyritykseen, Väre Oy:öön. Perustamisen yhteydessä Alva on sitoutunut siihen, että se keskittää kaiken sähkön vähittäismyyntiliiketoimintansa Väre Oy:lle. 

Sähkön myynnin uudelleenorganisoinnin tarkoituksena oli luoda kilpailukykyinen haastaja Suomen suurimmille toimijoille. Väre Oy on onnistunut kasvattamaan liiketoimintaansa ja asiakasmäärällä mitattuna Väre Oy on Suomen neljänneksi (4.) suurin sähkönmyyntiyhtiö. Energiamarkkinan nopeasti muuttavasta ja vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta Väre Oy on ollut ja tulee olemaan Alvalle pitkän aikavälin ratkaisuna edullinen. Itsenäisenä ja merkittävästi pienempänä sähkönmyyjänä Alva olisi ollut Väre Oy:tä merkittävästi haavoittuvampi energiakriisin vaikutuksille.

Alva myy tuottamansa sähkön tukkumarkkinoille joko pohjoismaiseen sähköpörssiin tai kahdenvälisin tukkusopimuksin. Alvan sähköstään saama tuotto määräytyy markkinoilla, ja Alva pyrkii maksimoimaan tästä tulevat tuotot voidakseen kattaa toimintakulunsa sekä parantaakseen omavaraisuusastettaan. Edellä mainituin toimin Alva pyrkii mm. valtuuston vuoden 2023 talousarviossa asettamaan 4,2 %:n tuottoon sitoutuneelle pääomalle. Tuottotavoitteen voidaan katsoa olevan hyvin linjassa esimerkiksi säännellyn sähkönsiirtoliiketoiminnan sallitun kohtuullisen tuottotason kanssa.

Mikäli Alva myisi tuottamaansa sähköä Jyväskylän alueen kotitalouksille alle markkinahintatason, sen tuottotaso ja kyky tehdä välttämättömät investoinnit verkkoihin sekä energian ja veden tuotantolaitoksiin heikkenisivät. Näiden investointien ja niiden rahoituksen pitkäjänteinen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää. Alva onkin onnistunut saamaan verkostojensa saneerausvelan hallintaan ilman, että sen lämmön, veden ja sähkönsiirron hinnoittelu eroaisi olennaisesti vertailukaupunkien vastaavista, ollen joissakin tuotteissa jopa valtakunnan edullisimpien joukossa. Tulevat investoinnit koituvat myös kaupunkilaisten hyödyksi vakaana tuotteiden hinnoitteluna, toimitusvarmuutena ja ympäristöystävällisyytenä. Mikäli Alvan sitoumus olla toimimatta sähkön vähittäismyyntimarkkinoilla sekä sen investointien rahoitustarpeet jätettäisiin huomiotta, olisi edelleen epävarmaa, voisiko kaupunki julkisyhteisönä omistamansa yhtiönsä kautta subventoida alueensa kotitalouksia vapailla markkinoilla toimivan sähkönmyyjän kautta loukkaamatta markkinalainsäädännön säädöksiä.

Keskustelun aikana Kaisa Garedew (PS) esitti Joni Parkkosen (PS) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin hävisi äänin 58-6 (3 tyhjää) ja keskustelua aiheesta jatkettiin. Muutosesityksiä ei keskustelun aikana tehty, joten se hyväksyttiin lopulta kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti. 

Essi Rantasen (Kesk.), Katri Savolaisen (Vihr.) ja Vilma Viitasaaren (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen pilotti Jyväskylään 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Essi Rantasen (Kesk.), Katri Savolaisen (Vihr.), Vilma Viitasaaren (Vihr.) ja 45 muun valtuutetun aloitteeseen, jossa ehdotetaan viikoittaista tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuskokeilua vähintään kahdella Jyväskylän alakoululla. Vastauksessa todetaan, että tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaamisen kehittämisen tärkeys on tunnistettu Jyväskylän kaupungin perusopetuspalveluissa hyvin, ja aiheen painoarvoa korostavat myös monet tutkimustulokset. 

Keväällä 2023 kasvun ja oppimisen palvelujen kehittämisohjelmassa toteutetun alkukartoituksen perusteella on saatu kattavasti tietoa muun muassa siitä, miten eri kouluilla on otettu käyttöön kaupunkitasoinen hyvinvoinnin vuosikello ja miten opetus- sekä ohjaushenkilökunta kokevat oman osaamisesta tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyen. 

Alkukartoituksen perusteella kohdennetaan tarvittavia tukitoimia niihin kouluyksiköihin, joissa hyvinvoinnin vuosikellon hyödyntämisessä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelussa ollaan vielä alkuvaiheessa. 

Jyväskylän kaupungin perusopetuspalveluille on myönnetty valtion erityisavustusta sekä sitouttavan kouluyhteisötyön (SKY) että yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön (HYMIS) kehittämiseen. Molempia avustuksia voidaan hyödyntää oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä mielenterveystaitojen tukemiseen. Hankerahoitusten avulla käynnistetään lukuvuoden 2023–2024 alussa pilotointi, jossa alustavasti tiedossa olevien 2–3 koulun kanssa toteutetaan tehostetun tunne- ja vuorovaikutustaitoharjoittelun kokeilu. Kokeilun kesto on rahoituksellisista syistä aluksi syyslukukauden mittainen, jonka jälkeen kartoitetaan mahdolliset lisärahoituslähteet tai jatkomahdollisuudet ilman erillistä resurssia. Pilottikouluilla muodostetaan tiimit, joihin kuuluu kokeiluun osallistuvien opetusryhmien luokanopettajat, koululla toimivat koulunuorisonohjaajat ja kasvatusohjaajat sekä kaksi hanketyöntekijää. Hanketyöntekijät osallistuvat tunne- ja vuorovaikutustaitoja käsitteleville oppitunneille ja toimivat joko samanaikaisopettajina tai muutoin opettajan tukena harjoitusten yhteydessä. 

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaamisen vahvistaminen on Kasvun ja oppimisen palvelujen kehittämisohjelmaan kirjatuista tavoitteista. Pilotit ovat osa tavoitteen mukaisista toimenpiteistä, joita toteutetaan vaiheittain vuosien 2023–2025 aikana.

__________

Valtuusto myönsi Touko Aallolle (Vihr.) eron luottamustehtävistä ja kaupunginhallituksen varajäsenen tehtävästä. Aallon tilalle valtuustoon nousee Jassin Rezai (Vihr.) joka nimettiin myös kaupunginvaltuuston vaalilautakunnan varajäseneksi Aallon tilalle. Kaupunginhallituksen varajäseneksi Aallon tilalle valittiin Ari-Pekka Liukkonen (Vihr.). 

Matleena Käpille (Vas.) myönnettiin ero luottamustehtävistä. Käpin tilalle valtuustoon nousee Oskari Rantala (Vas.), tarkastuslautakunnan varajäseneksi Sirkku Ingervo (Vas.) ja Gradian yhtymävaltuuston varajäseneksi Elli Veijanen (Vas.). Tuomas Raatikaiselle (RKP) myönnettiin ero sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä. Hänen tilalleen valittiin Yrjö Dammskägg (Kesk.). 

Paavo Luukkoselle (SDP) myönnettiin ero tarkastuslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja tilalle valittiin Jarno Kemiläinen (SDP). Petri Laaksoselle (Kok.) myönnettiin ero sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja tilalle valittiin Niilo Nissinen (Kok.). 

Matias Holmströmille (PS) myönnettiin ero luottamustehtävistä. Valtuustoon Holmströmin tilalle nousee Mikko Räty (PS).  Joukkoliikennelautakuntaan sekä Gradian yhtymävaltuustoon varajäseneksi Holmströmin tilalle valittiin Jonni Kosonen (PS). Ilona Helteelle (Vihr.) myönnettiin ero Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsenen tehtävästä ja tilalle valittiin Jassin Rezai (Vihr.). 

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171