Suoraan sisältöön

Täydennysrakentaminen ja maankäyttö

Keskustan täydennysrakentamismahdollisuuksien tutkiminen ja periaatelinjausten tekeminen on merkittävässä roolissa keskustakehittämisessä. Asukkaat tuovat keskustaan aktiivisuutta kellon ympäri ja varmistavat vahvimmin elävän kaupunkikeskustan säilymisen. Uusien ja monipuolisten asumisen täydennysrakentamishankkeiden mahdollistaminen onkin tärkeätä. Keskustakehittämisellä pyritään löytämään keinoja täydennysrakentamisen kannustamiseksi ja sujuvoittamiseksi unohtamatta keskustan kaupunkikuvallista merkitystä.

Täydennysrakentaminen ja asuminen

täydennysrakentaminen

Keskusta ajatellaan usein valmiiksi ja muuttumattomaksi kaupunkiympäristöksi. Tosiasiassa keskusta-alueeseen kohdistuu merkittäviä muutostarpeita ja -mahdollisuuksia. Kaupunki ei tule koskaan valmiiksi vaan elää jatkuvan muutoksen aikaa. Muutokselle on tarjottava mahdollisuudet pitkäjänteisellä ja harkitulla kaupunkisuunnittelulla, jossa tunnistetaan Jyväskylän keskustan säilyttämisen arvoiset ominaispiirteet sekä muutokselle vapaat alueet. Keskustan kehittämisen yhteydessä laaditaan keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma, jossa määritellään ne strategiset linjaukset joiden mukaisesti keskustan kaupunkirakennetta ja -kuvaa muokataan tulevina vuosina. Suunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa keskusta-alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja määrittää rakentamiselle yhteinen suunta ja tavoite.

Kaupunkikeskustan elinvoimaisuudelle erityisen tärkeitä ovat asukkaat. Täydennys- ja lisärakentaminen ovat keinoja lisätä keskusta-alueen asumisen mahdollisuuksia. On tärkeätä turvata monipuolisen asuntotarjonnan syntyminen mahdollistamaan eri elämäntilanteissa olevien ja erilaisten perhekuntien asuminen keskustassa. Keskustan kehittämishankkeen tavoitteena onkin käynnistää keskustassa seuraavan viiden vuoden aikana viisi asumisen täydennysrakentamishanketta. Täydennysrakentaminen voi olla esimerkiksi kokonaan uuden rakennuksen rakentamista tyhjälle tontille tai olemassa olevan rakennuksen laajentamista, jossa esimerkiksi ullakko muutetaan asuinhuoneistoiksi tai kerroksia lisätään olemassa olevien päälle.

Tavoitteen saavuttamiseksi, pyritään löytämään erilaisia keinoja täydennysrakentamiseen kannustamiseen. Niistä ensimmäisenä ruutukaavakeskustassa aloittettiin vuonna 2015 kokeiluluontoinen kevennetty maankäyttösopimusmenettely vuoden 2017 loppuun. Kevennetyllä maankäyttösopimusmenettelyllä on ollut toivottuja vaikutuksia täydennysrakentamishankkeiden käynnistymisessä. Kokeilun aikana ruutukaavakeskustan alueella on tehty seitsemän uudisrakentamishanketta koskevaa maankäyttösopimusta, yksi maankäyttösopimus lisäkerroksen rakentamisesta ja toimistotilojen muuttamisesta asuinkäyttöön sekä yksi ullakkorakentamishanke on laitettu vireille.
Kaupunkirakennelautakunta päätti 31.10.2017 (esityslista) jatkaa kevennettyä maankäyttösopimusmenettelyä keskustassa ja sen reuna-alueilla vuoteen 2021 asti. Päätöksen mukaan maankäyttösopimusmaksun suuruus on kohdealueella 25–35 prosenttia arvonnoususta täydennysrakentamistilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen.

Maankäyttösopimus laaditaan yksityisen maanomistajan ja kaupungin välillä, kun asemakaavaa muutetaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla on velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Jyväskylän keskustassa maankäyttösopimusmaksu määräytyy yleensä arvonnousuun perustuen ja sen suuruudeksi on käytännön myötä vakiintunut noin puolet arvonnoususta. Olemassa olevien seinien sisällä tapahtuvasta lisärakentamisesta – kuten ullakon tai kellarin käyttötarkoituksen muuttamisesta – ei peritä maankäyttösopimusmaksua lainkaan. Kevennettyä maankäyttösopimusmenettelyä käytetään käynnistettävissä asemakaavamuutoksissa sekä liike- että asuntorakentamisen osalta.

Ullakkorakentamisen selvitys ja ullakkorakentamisen edistäminen Jyväskylän keskustassa

Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan 14.6.2016, että Jyväskylän keskustassa ullakkorakentamista edistetään vuoden 2021 loppuun asti kokeiluluontoisesti osana keskustan kehittämishanketta. Lautakunta hyväksyi viisi ullakkorakentamisen edistämisen periaatepäätöstä, joilla poistetaan rakentamisen tieltä niitä esteitä, joihin kaupunki voi omalla päätöksenteollaan vaikuttaa. Keskeisenä periaatteena on, että keskusta-alueella (tietyin ehdoin) rakennusten ullakkotilojen käyttöön otto asunnoiksi on mahdollista poikkeamismenettelyllä asemakaavamuutosten sijaan.

Lyseon korttelin kehittäminen

lyseo

Lyseon korttelin sydämen muodostaa vuonna 1902 valmistunut vanha Lyseo-rakennus, joka toimi koulukäytössä vuoteen 2013 saakka. Rakennuksen vanhin osa on suojeltu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla ja sen uutta käyttötarkoitusta on pohdittu muun muassa City-museo selvityksessä.

Arvokkaan rakennusperinnön lisäksi korttelissa on arvioitu olevan noin 15 000-20 000 kerrosalaneliömetrin täydennysrakentamispotentiaali ja Lyseon kortteli onkin yksi keskustan tärkeimmistä täydennysrakentamiskohteista. Asemakaavan muutosprosessin yhteydessä tarkastellaan täydennysrakentamisen sijoittumista, määrää sekä käyttötarkoitusta. Kortteliin tullee sijoittumaan monimuotoista toimintaa, jossa uudisrakentamisen pääpaino on asumisessa. Arvokkaan Lyseo-rakennuksen ja täydennysrakentamisen yhdistäminen tarjoaa suunnittelulle ja toteutukselle haasteita kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla.

Kortteli 9

Kortteli 9 on keskustan kaupallisen kehittämisen potentiaalisin kortteli. Kortteliin laaditaan asemakaavan muutos, jonka yhteydessä tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja periaatteet sekä tarkastellaan muun muassa maanalaisen huoltoverkon järjestelyjä.

Kortteli 9:ssä sijaitsee niin sanottu Valtiontalon tontti, jossa asemakaava mahdollistaa Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmaukseen 12 500 kerrosalaneliömetriä uudisrakentamista. Valtiontalo (Suojeluskuntatalo) on Alvar Aallon suunnittelema ja rakennussuojelulain nojalla suojeltu. Rakennuksen nykyinen kunto edellyttää mittavaa peruskorjausta. Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu myi 1.12.2015 entisen Suojeluskuntatalon ja sen viereisen tontin perustettavalle jyväskyläläiselle kiinteistöyhtiölle. Yhtiön taustalla ovat Järvi-Suomen Asunnot ja Royal House Oy.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 Sivun alkuun Tietoa sivustosta