Suoraan sisältöön

Jyväskylän palveluverkkoselvitykset

Jyväskylän Tilapalvelu on laatinut vuosina 2008-2012 yhteistyössä palvelualueiden johdon kanssa seuraavat palveluverkkoselvitykset:

Perusturvan toimialan verkkoselvitykset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkoselvitys 2009

Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkoselvityksen loppuraportti valmistui 11.9.2009. Verkkoselvityksessä kuvattiin sen hetkinen toimitilaverkko, arvio palvelutarpeesta ja esitykset tilojen kehittämiseksi vuoteen 2020 sekä esitetty kuvaus palvelujen toimintatavasta. Tuolloin ennakoitiin noin 7 % väestönkasvua vuosille 2010 - 2020. Työikäisten määrän ennakoitiin pysyvän lähes ennallaan, nuorten määrän ennakoitiin kasvavan 2-3 % ja ikäihmisten määrän lähes 40 %.

Verkkoselvitys käsitti terveydenhuollon palvelut, sosiaali- ja perhepalvelut, vanhuspalvelut ja vammaispalvelut sekä työterveyspalvelujen ja seudullisten terveydenhuollon palvelujen vaikutuksen. Selvityksessä kartoitettiin vanhus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen vaihtoehtoisia toimintamalleja toiminnan tehostamiseksi ja kehittämiseksi. Selvityksen lähtökohtana oli varmistaa laadukkaiden palvelujen tarjoaminen asukkaille kaikissa elämän vaiheissa ja tilanteissa. Lisäksi laadittiin esitys toimitilojen kehittämistarpeista ja investointitarpeista vuoteen 2020.

Terveyspalvelujen verkkoselvitys 2015

Terveyspalveluverkon kehittämisen raportti valmistui toukokuussa 2015 ja käsitti vain terveyspalvelujen osuuden vuoteen 2025. Väestömäärän kasvuksi ennakoitiin edelleen noin 7 %. Selvitystä jatkettiin edellisen verkkoselvityksen pohjalta ja selvityksen lähtökohtana pidettiin toimipisteverkkoa, jossa isot terveyspalveluja tarjoavat yksiköt muodostuvat Kyllöön (Kyllön nykyinen terveysasema ja Uuden sai-raalan terveysasema), Palokkaan ja Vaajakoskelle. Niiden lisäksi terveyspalveluja tarjoavat monipalvelupisteet sijoittuvat Tikkakoskelle, Huhtasuolle, Säynätsaloon ja Korpilahdelle. Kuokkalan monipalvelupisteen tilanne selvitetään jatkossa lähempänä uuden sairaalan valmistumista, jolloin keskustan ja Kuokkalan terveysasemista luovutaan.

Verkkoselvityksessä kartoitettiin terveyspalvelujen nykytilanne, selvitettiin voimassa oleva skenaario terveyspalveluverkon kehittämiseksi sekä laadittiin ehdotus uudeksi terveyspalveluverkon kehittämisvisioksi. Selvityksessä tutkittiin palveluprosessien muutoksista saatavia hyötyjä mm. toimintatapoja muuttamalla ja laajentamalla palvelujen järjestämistä.

Esitettyjen toimintatapojen muutoksen seurauksena esitetään keskitettäväksi avosairaanhoidon kiireellinen hoito uuden sairaalan terveysasemalle ja aikuisten fysioterapia Kyllön nykyiselle terveysasemalle. Verkkoselvityksessä tarkennettiin myös väestövastuualueita tavoitteena olemassa olevien tilojen tehokas hyödyntäminen, toimipisteiden määrän vähentäminen, uusien tilojen rakentamistarpeen minimointi mitattua tarvetta vastaavaksi. Ehdotus käsittää 10 toimipistettä, joiden kokoa esitetään pienennettävän mitattua tarvetta vastaavaksi. Suunniteltujen uudisrakennushankkeiden pienentämisen kautta myös vuotuisten tilakustannusten nousupainetta voidaan hillitä. Lisäksi huomioitiin toimipisteiden hyvä ja tasapuolinen saavutettavuus eri alueilta etenkin joukkoliikenteen näkökulmasta.

Sosiaali- ja vanhuspalvelujen verkkoselvitys 2015

Sosiaalipalvelujen verkkoselvityksen loppuraportti valmistui loppuvuodesta 2015. Selvitys käsittää sosiaali- ja vanhuspalvelut sekä perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut vuosille 2015-2025. Verkkoselvityksessä arvioidaan palvelutarvetta, selvitetään palveluprosessien kehittämistä ja palvelujen keskittämistä. Tilamuutokset koskevat palvelutilojen määrää ja kokoa sekä uudistuvaa tilatarvetta valitun palvelurakennemuutosten pohjalta. Selvitykseen linjattiin tiloihin kohdistuvia muutoksia vuoteen 2025.

Sivistyksen toimialan verkkoselvitykset

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset vuosilta 2008 ja 2011

Aiemmat päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset ovat vuosilta 2008 ja 2011 (Päiväkotiverkko 2008, Kouluverkko 2008 ja Päiväkoti- ja kouluverkko 2011). Selvityksien tavoitteena on ollut turvata toimivat ja terveelliset päivähoitotilat sekä oppimisympäristöt turvallisine koulupolkuineen. Selvityksissä huomioitiin kaupungin väestökehitys, uudet kasvusuunnat ja asuinalueiden muutokset. Selvityksiin arvioitiin nykyiset päiväkotien lapsi- ja ryhmämäärät, koulujen oppilas- ja luokkamäärät sekä tilatiedot, joiden pohjalta linjattiin tarvittavia muutoksia vuoteen 2020 saakka. Talouden näkökulmasta tavoitteena oli tilojen ja resurssien tehokas käyttö sekä investointien ennakoiva suunnittelu ja oikein kohdistuvat investoinnit.

Päiväkoti- ja kouluverkkojen seurauksena muodostui varsin laaja kouluinvestointien tarve ja sen seurauksena useita kouluja peruskorjattiin tai rakennettiin uudisrakennuksena vuosina 2009-2013. Samanaikaisesti päästiin luopumaan huonokuntoisista kouluista ja väliaikaisista parakki- tai viipalerakennuksista. Samoin selvityksen seurauksena päästiin luopumaan lukuisista tilapäisistä ja pienistä päivähoitoyksiköistä. Samalla tiedostettiin ja aikataulutettiin, että jatkossa tulevien vuosien investoinneista iso osa kohdistuu päiväkotien peruskorjaus- ja uudisrakentamiseen.

Päiväkoti- ja kouluverkko 2014-2025

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessä huomioitiin asuinalueiden ennakoitavissa oleva väestönkehitys, kaupungin kasvusuunnat ja uudet kaava-alueet sekä olemassa oleva päiväkoti- ja kouluverkon kapasiteetti suuralueiden. Päiväkoti- ja kouluverkkoa tarkasteltiin 5 alueellisen jaotuksen kautta, joissa päiväkotipaikkojen ja oppilaspaikkojen riittävyyttä ja saavutettavuutta selvitettiin suuralueittain (keskusta ja lähikeskukset, pohjoinen, itäinen, läntinen ja eteläinen). Alueellinen jaotus perustuu yleiskaavan mukaisiin kasvusuuntiin, hyviin pääliikenneväyliin, olemassa oleviin liikenneyhteyksiin suuraluilla ja kyseisiltä alueilta keskustaan sekä turvallisiin lähipalveluihin ja koulupolkuihin mm. päiväkodit ja alakoulut.

Selvityksessä linjattiin paras mahdollinen, turvallinen ja liikenteellisesti hyvin saavutettava päiväkoti- ja kouluverkko. Päiväkoti- ja kouluverkot ovat jo nykytilassaan tehokkaat, joten mittavia tilankäytön tehostamisia ei saavutettu. Toisaalta tilojen määrän kasvu on jatkossa hallittua, sillä huomioitaessa tuleva väestökasvu, niin tilojen määrä ei kasva suorassa suhteessa päivähoito- ja peruskouluikäisten lasten määrän kasvun kanssa. Varhaiskasvatuksen osalta merkittävä muutos on luopua lopuistakin pienistä yksiköistä ja korjata paikkavajetta peruskorjattavien ja uusien päiväkotien rakentamisen yhteydessä muodostamalla laajempia päiväkotiyksiköitä. Lisäksi jatkossa pyritään palvelulinjausten mukaisesti lisäämään yksityistä päivähoitoa, muun muassa tarjoamalla omasta käytöstä vapautuvia tiloja yksityisille.

Uusilla asuinalueilla, joilla odotetaan väestönkasvua pitkällä aikavälillä, palvelut järjestetään rakentamalla uusia päiväkoti-kouluja. Ne helpottavat myös osaltaan ympäröivien olemassa olevien alueiden päivähoito- ja oppilaspaikkavajetta. Koulujen saavutettavuuden arvioidaan muutostoimenpiteiden myötä pysyvän lähes nykyisellään. Perusopetuksen osalta merkittävä muutos edelliseen verkkoselvitykseen on noin 300 yläkoulun oppilaspaikan vaje, joka edellyttää uuden yläkoulun rakentamista kantakaupungin alueelle vuoden 2020 jälkeen. Tilakäytön näkökulmasta pienistä kouluyksiköistä voidaan luopua ja oppilaat mahtuvat muihin kouluihin. Selvityksen pohjalta ja huomioiden rakennusten kunto, määriteltiin investointitarpeet vuosille 2015-2025.

Kirjastoverkko 2010

Kirjastoverkkoselvitys valmistui 2010. Selvityksessä esitettiin nykytilanteen rinnalle kaksi mallia, joissa tarkasteltiin tulevaisuuden kirjastoverkkoa kaupungin tuottavuusohjelman mukaisesti. Malleissa tarkasteltiin toiminnan taloudellisuutta, toimipisteiden määrää erityisesti ydinkaupungin alueella, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta ja aineiston hankinnan kustannuksia. Malli 1:n mukaan vuonna 2020 kirjastoverkossa on 8 toimipistettä ja seitsemän lakkautetaan. Lakkautettavien toimipisteiden valintaperusteena oli etäisyys muihin pisteisiin ja vähäinen aukioloaika (pienkirjastot). Malli 2:n mukaan vuonna 2020 kirjastoverkossa on kymmenen toimipistettä ja viisi toimipistettä lakkautetaan. Lakkautettavien toimipisteiden valintaperusteena oli pääkirjaston läheisyys, alueen väestöpohja alle 10 000 asukasta tai vähäinen aukioloaika (pienkirjastot).

Kirjastoverkko 2014-2025

Kirjastoverkkoselvitys päivitettiin 2014. Kirjastoverkko koostui pääkirjastosta, kahdesta aluekirjastosta, 9 lähikirjastosta, 1 pienkirjastosta ja 3 kirjastoautosta. Pääkirjasto on tiloiltaan suurin ja eniten käytetty, vuoden 2013 lainauksista 43 % rekisteröitiin pääkirjastossa. Seuraavaksi käytetyimmät toimipisteet ovat Palokan aluekirjasto, Vaajakosken aluekirjasto, kirjastoautot ja Kortepohjan lähikirjasto. Fyysisen kirjastoasioinnin rinnalle on tullut erilaiset verkkopalvelut.

Kirjastoverkkoa tarkasteltiin alueittain (keskusta ja lähikeskukset, pohjoinen, Itäinen, läntinen ja ete-läinen). Kirjastoverkko on nykytilassaan jo kohtuullisen tehokas, joten mittava tilankäytön tehostaminen oli vaikeaa. Esitetyllä kirjastoverkkoratkaisulla haettiin linjaukset, jolla voidaan tarjota laadukasta kirjastopalvelua haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja varmistaa, että kirjastopalvelut ovat kohtuullisen hyvin ja tasapuolisesti saavutettavissa kullakin suuralueella sekä toimipisteissä. Ehdotetussa kirjastoverkossa merkittävin muutos on pääkirjaston tilojen määrän pienentäminen ja toiminnallisesti suurin muutos on neljästä pienkirjastoista ja yhdestä lähikirjastosta luopuminen sekä neljän kirjaston sijoittuminen monipalvelupisteiden yhteyteen. Pääkirjaston tilankäytön tehostamisen osalta tavoite on siirtää kuvataidekoulukoulu ja kulttuuripalvelun toimisto pääkirjaston yhteyteen.

Kirjastoverkkoselvityksen mukaiset jäävät kirjastot ovat keskustassa pääkirjasto, Palokan aluekirjasto, Vaajakosken aluekirjasto, Keltinmäen lähikirjasto, Keljonkankaan lähikirjasto ja Kortepohjan lähikirjas-to. Monipalvelupisteiden yhteyteen sijoittuvat kirjastot ovat Tikkakosken kirjasto, Huhtasuon kirjasto, Korpilahden kirjasto ja Säynätsalon kirjasto. Poistuvat kirjastot ovat Kypärämäen pienkirjasto, Kuokkalan pienkirjasto, Lohikosken pienkirjasto ja Vesangan pienkirjasto ja Halssilan lähikirjasto. Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastot lakkautettiin keväällä 2014. Lakkautettavien kirjastojen palvelut korvataan kirjastoautopalveluna. Kolmelle kirjastoautolle etsitään yhteistä tallitila vuoteen 2017, jolloin Vaajakosken kirjaston yhteydessä oleva autohalli muutetaan nuorisotiloiksi.

Nuorisoverkko 2010

Nuorisopalvelujen verkkoselvitys valmistui 2010. Vuonna 2009 toimipisteitä oli 15, joista Sepänkeskus oli nuoriso- ja kansalaistoiminnankeskus, nuorisotiloja oli 9 kpl, järjestötiloja 2, yksi leirikeskus, Korpi-lahden verstas sekä palvelusopimuksella toimiva Cafe Center. Selvityksessä tilatarpeet linjattiin nuorisopalvelujen oman toiminnan tarpeisiin ja tiloja tarjotaan muiden toimijoiden käyttöön vain oman toiminta-ajan ulkopuolella varmistaen tilojen parempi käyttöaste. Nuorisotiloissa järjestetään ohjattua toimintaa iltapäivästä alkaen iltakahdeksaan 4-5 päivänä viikossa sekä lisäksi useassa toimipisteessä perjantaisin iltakahvilatoimintaa 1- 4 kertaa kuukaudessa.

Verkkoselvityksessä linjattiin nuorisotilat vuoteen 2020, jolloin olisi yksi koko kaupungin aluetta palveleva keskitettyjen palvelujen toimipiste ja 8 alueellista nuorisotyön nuorisotilaa. Alueellisen nuorisotyön palvelua esitettiin täydennettäväksi kahdella toimipisteellä ja 5 toimipistettä esitettiin lakkautettavaksi. Selvitystyön aikana linjattiin myös tavoite kehittää uudenlaisia toimintamalleja ja palvelua yhteistyössä koulujen kanssa, mm. pienryhmätoimintaa kouluissa tukea tarvitseville nuorille ja tutkia nuorisotilojen sijoittumista tulevaisuudessa koulujen yhteyteen.

Liikuntaverkko 2011

Jyväskylän kaupungin liikuntaverkkoselvitys valmistui 2011. Selvitys tehtiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitoksen kanssa. Liikuntaverkkoselvitys ei keskity vain tilojen käytön te-hostamiseen, vaan sillä haettiin laajemmin suuntaa kaupungin liikuntaverkon kehittämiselle vuoteen 2020. Selvityksessä esitettiin kolme mallia liikuntaverkon kehittämiseksi ja liikuntapalveluiden käyttö-menojen pienentämiseksi mm. toimipisteiden määrää vähentämällä, toimipisteiden ylläpitomallia muuttamalla ja käyttötuottoja kasvattamalla sekä varauskäytäntöjen kehittämistä ja yhtenäistämistä.

Liikuntapaikat jaettiin seitsemään pääryhmään: virkistyskohteet, vesiliikunta, ulkokentät, sisäliikunta, maastoliikunta, erityisurheilu, eläinurheilu. Perusliikuntapalveluiksi nimettiin lähiliikuntapaikat, pienet kentät (pallokentät, luistinradat / jääkiekkokaukalo), koulujen liikuntasalit, hiihto- ja kävelyreitit, sekä kevyen liikenteen väylät. Palveluverkko on kiinteästi yhteydessä perusopetuksen palveluverkkoon (liikuntasalit ja koulujen pihat). Erikoisliikuntapalveluiden ryhmän muodostavat uimahallit, jäähallit, hyppyrimäet, laskettelurinteet, keilaradat, ampumaradat, isot liikuntahallit ja nämä palvelut on suunnattu koko väestölle ja voivat olla myös seutupalveluita sekä niiden sijoittuminen kaupungin alueella on vapaa.

Selvitystyön aikana nousi erityisesti esille kolmen erikoisliikuntapaikkakeskittymän kehittämistarve: Hippos, Laajavuori ja Kuokkalan Pohjanlammen erikoisliikuntakeskuksen kehittäminen. Hippoksen alue, Hipposhalli, Monitoimitalo, Jäähalli, Aalto Alvari ja ulkoalueet muodostaa yhdessä yliopiston liikuntapaikkojen kanssa erään Pohjoismaiden suurimmista liikuntapuistoista. Alueella sijaitsevat myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja urheilijoiden harjoittelukeskus Keski-Suomen Urheiluakatemia. Laajavuoren alueesta on vuoden 2010 loppuun vastannut yksityinen palve-luntuottaja ja kaupunki on valmistellut alueen erikoisliikuntapalvelujen mm. laskettelurinteiden ja hiihtolatujen osalta palveluntuottajamallin jatkamista.

Liikuntapalvelujen tuottaman liikuntaverkon lisäksi kuntalaisten liikuntaolosuhteet täydentyvät yhdyskuntatekniikan (kevyen liikenteen väylät, uimarannat, puistot) tuottamilla palveluilla sekä opetuspalvelujen käytössä olevilla koulujen liikuntasaleilla. Uusia alueita toteutettaessa tulee huomioida myös liikuntapalvelut alueilla.

Museoverkko 2011

Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys valmistui. Kaupungin alueella toimii kuusi merkittävää museota. Kaupungin museoilla on näyttelytoimintaa kolmessa eri museokohteessa sekä Grafiikkakeskuksessa. Museopalveluiden yksiköiden toiminta jakautuu lähes kahteenkymmeneen eri kohteeseen, joista yhdeksän on Keski-Suomen museon erillismuseoita. Museoverkon kehit-tämisellä vuoteen 2020 haettiin mallia museoiden toiminnan taloudellisuuden ja toiminnallisuuden parantamiseksi mm. vähentämällä museoiden toimitilojen hajasijoitusta ja keskittämällä toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, lisäämällä museotilojen yhteiskäyttöä ja yhteistoimintaa museon erikoisnäyttelyiden toteuttamisessa sekä museokauppa- ja kahvilatoimintoja yhdistämällä. Selvityksessä esitettiin kolme erilaista mallia museoverkon kehittämiseksi.

Tilojen ja toimintojen keskittämiseksi esitettiin kehitettäväksi Ruusupuiston museoiden yhdistämistä ja keskustamuseoiden yhdistämistä. Ruusupuistossa Alvar Aalto-museo ja Keski-Suomen museo peruskorjataan ja Keski-Suomen museon korjauksen yhteydessä rakennetaan arkkitehtonisesti korkea-tasoinen yhdyskäytävä Ruusupuiston museoiden välille, johon sijoittuu mm. yhteinen museokauppa. Museoiden kahvilapalvelut sijoittuvat Alvar Aalto -museoon ja Keski-Suomen museon auditorioon keskittyvät kokouspalvelut, muut museoiden työpaja-, opinto- ja kokoustilat ovat yhteiskäytössä. Keskustassa keskitetään yhteen kohteeseen Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo ja samalla luovutaan nykyisistä epäkäytännöllisistä tiloista. Museopalveluiden ja kolmen museon hallintoa esitettiin keskitettäväksi keskusta-alueen tiloihin.

Museoverkko 2016

Museoverkkoselvitys 2016-2025 on edellisen selvityksen päivitys laadittujen selvitysten poh-jalta. Vuoden 2011 museoverkkoselvityksen pohjalta on tutkittu useita museoihin liittyviä sijoitusvaihtoehtoja sekä laadittu tiloihin ja toimintaan liittyviä selvityksiä.
Museoverkkoselvityksen päivityksessä kuvataan nykytilanne, tapahtuneet muutokset edelli-sen selvityksen jälkeen sekä linjataan laadittujen selvitysten pohjalta tulevat museokokonai-suudet. Selvityksessä esitetään hankkeiden laajuus, sijainnit ja kustannusvaikutukset sekä toteutusjärjestys vuoteen 2025.
Selvityksen linjausten pohjalta Jyväskylään rakentuu kaksi vetovoimaista museokokonai-suutta, Ruusupuiston museokeskus ja Lyseon museo- ja kulttuurikeskus, jotka sijoittuvat rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin ja ympäristöihin.

Selvityksen pohjalta merkittävin muutos tilankäytön kannalta on toimintojen keskittäminen. Keskittämisellä parannetaan tilojen monipuolista yhteiskäyttöä sekä näyttelytoiminnan ajoit-taista / vuoroittaista laajentumismahdollisuutta ja voidaan luoda uudenlaista tapahtumatoi-mintaa museoiden välillä ja yhteistoimintaa ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Säilytystilojen ja toimistotilojen keskittämisellä tehostetaan henkilöstön yhteiskäyttöä.

Selvityksen linjausten pohjalta museopalvelut tulevat entistä vahvemmin kaupungin vetovoimatekijäksi. Ruusupuiston museokeskus nousee entistäkin merkittävämmäksi arkkitehtuurikohteeksi ja muodostaa monipuolisen museokeskittymän. Lyseorakennuksen käyttöönotto tulee lisäämään keskustan elinvoimaisuutta ja tila avautuu kaupunkilaisille ja eri toimijoiden käyttöön. Selvityksen mukaan arvokiinteistöt ovat peruskorjattu vuoteen 2025 mennessä ja Jyväskylän imago kulttuurikaupunkina vahvistuu. Esitetyllä museoverkkoratkaisulla turvataan museopalvelujen toimintaympäristö pitkälle tulevaisuuteen.

Kansalaisopistoverkkoselvitys 2012

Jyväskylän kaupungin esitys kansalaisopistoverkon kehittämisestä valmistui 2012. Kansalaisopisto on sivistyspalvelujen alainen palveluyksikkö, johon kuuluu yleissivistävä aikuiskoulutus ja taiteen perus-opetus ja muuta tilauskoulutusta. Museoverkon kehittämiseksi vuoteen 2020 tarkasteltiin kiinteiden toimipisteiden ja muiden kansalaisopiston käytössä olevien tilojen määrää ja sijaintia, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta sekä tilakustannusten osuutta toimintamenoista. Tilojen käyttöasteen nostamiseksi ja mahdollisten yhteiskäyttöisten tilojen löytämiseksi tarkasteltiin aiemmin laadittuja kirjaston ja museon verkkoselvityksiä sekä uutena toimijana selvitykseen otettiin Jyväskylän kuvataidekoulu.

Selvityksessä linjattiin omien kiinteiden toimipisteiden määrän säilyminen nykyisenä, mutta tilojen laajuutta esitettiin pienennettäväksi noin 1 500 m2. Tiloja vähennetään pääsääntöisesti pääkirjasto-kansalaisopiston rakennuksessa siten, että tekninen työ siirtyy esim. Vaajakummun koululle, kotitalous Palokan koulukeskukseen, tekstiilityö Palokan, Huhtasuon tai Kuokkalan koulukeskukseen. Vapautuviin tiloihin esitettiin esim. keskustan museokeskusta. Vaajakosken kirjasto-kansalaisopistorakennuksessa kansalaisopiston tiloja vähennetään ja tilalle esitettiin nuorisopalvelujen toimintaa. Lisäksi todettiin, että lähipalvelujen turvaamiseksi alueelliset toimipisteet muissa kiinteistöissä säilyvät lähes nykyisessä laajuudessa ja niiden tilojen yhteiskäytön edellytyksiä kehitettäisiin edelleen mm. koulujen kanssa.

Päivitetty 13.5.2016

Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän Tilapalvelu
PL 124
40101 Jyväskylä
Kilpisenkatu 1, 4. krs
Puh. 014 266 0000
etunimi.sukunimi@jkl.fi

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta