Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Lapsiperheiden ja nuorten sosiaalipalvelut » Apua neuropsykiatrisiin vaikeuksiin

Apua lasten ja nuorten neuropsykiatrisiin vaikeuksiin

Neuropsykiatrisiin vaikeuksiin liittyvä tuki- arviointi- ja hoitopolku: Apua neuropsykiatrisiin vaikeuksiin malli (pdf)

Mitä neuropsykiatriset vaikeudet (NEPSY) tarkoittavat?

  • Niiden taustalla on kehityksellistä aivojen toimintaan liittyvää poikkeavuutta, esimerkkinä tarkkaavuushäiriö ADHD/ADD tai autismikirjon häiriöt
  • Niihin liittyy usein myös käytöshäiriötä, ahdistusta, masennusta tai muita psykiatrisia vaikeuksia
  • Niillä on usein voimakas vaikutus toisten ihmisten kanssa toimimiseen
  • Niiden vaikeusaste vaihtelee, minkä vuoksi myös lapsen tai nuoren tarvitsema tuki vaihtelee
  • Ne saattavat näyttäytyä eri tavoin eri ympäristöissä
  • Lapsen tai nuoren lisäksi myös hänen vanhempansa ja muut arjen aikuiset tarvitsevat tukea (esim. varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökunta)

Miten neuropsykiatriset vaikeudet (NEPSY) voivat näkyä arjessa?

Vanhemmat sekä varhaiskasvatuksen ja koulun aikuiset kuvailevat lapsen käytöstä esimerkiksi:

”Maija on niin omapäinen. Hän haluaa määrätä sekä aikuisia että muita lapsia. Hän ei jaksa istua kuin hetken paikallaan ja keskittyminen yhteen asiaan on todella vaikeaa. Kun hänelle puhuu, hän ei kuuntele ja ohjeet menevät ohi korvien.”
”Meidän Ville ei jaksa ponnistella. Hän ei häiritse muita, mutta hommat eivät vaan etene. Koulusta tulee todella paljon tehtäviä, koska hän ei saa tunnilla niitä tehtyä. ”
”Kalle häiritsee tunnilla, ja hän ei istu paikallaan. Kun aikuinen yrittää komentaa, Kalle saa raivareita ja hänet poistetaan tunnilta. Joskus koulusta on soitettu meitä vanhempia hakemaan Kalle kesken päivän kotiin.”
”Onnilla ei ole ryhmässä kavereita. Hän vaeltelee ja vaihtaa leikistä toiseen. Hän määräilee ja haluaa leikin menevän niin kuin hän itse haluaa. Toisinaan hän leikkii omaa leikkiään niin, että ei suostu lopettamaan ja lähtemään ulos.”
”Aamupalapöytään siirtyminen tai ulos lähteminen on Lauralle vaikeaa. Hän lyö jarrut päälle, eikä häneen saa yhteyttä. Näissä lukkotilanteissa hän on kuin vahanukke eikä puhu.”

Mitä tehdä, kun huoli neuropsykiatrisista vaikeuksista herää?

Ota huoli puheeksi ja etsi tietoa

  • Kerro huolestasi läheisillesi, lastenneuvolan tai koulun terveydenhoitajalle, opettajalle tai oppilas/opiskelijahuollon työntekijälle
  • jyvaskyla.fi/perhekompassi ja apua koulunkäyntiin.fi sivuille on koottu tietoa Keski-Suomen ja Jyväskylän palveluista.

Ohjausta, neuvontaa ja arjen tukea on tarjolla

Arviointi mietitään yksilöllisesti

  • Arvioinnin ja diagnoosin tarve mietitään jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla yksilöllisesti
  • Arviointia suunniteltaessa on tärkeä kuunnella lapsen tai nuoren ja hänen vanhempiensa sekä muiden arjen aikuisten kuvausta arjen haasteista, heidän kysymyksiään ja kokemusta tuen tarpeista
  • Arviointi on tarpeen, jotta lapsi tai nuori saa tietoa ja ymmärtää, mitä hänellä oleva neuropsykiatrinen vaikeus tarkoittaa, ja mihin arjen asioihin se vaikuttaa
  • Tämän lisäksi hänelle on tärkeä osoittaa hänen vahvuutensa ja opettaa keinoja, joilla hän voi itse tilannettaan helpottaa
  • Arvioinnin kautta myös vanhemmat ja muut arjen aikuiset voivat ymmärtää lapsen tai nuoren tilannetta paremmin. Näin he voivat kohdentaa tarvittavia tukitoimia yksilöllisemmin
  • Lääkärin tekemä diagnoosi tarvitaan, jos arvioidaan että lapsen tai nuoren olisi mahdollista saada kelan kustantamaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, kelan hoitotukea tai nuoren kuntoutusrahaa

Hoito ja kuntoutus osana neuropsykiatrisia tukitoimia

  • Lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus pohjautuvat yksilöllisesti tehtyyn arviointiin
  • Arjen kuntoutustoimet kotona ja varhaiskasvatuksessa tai koulussa ovat ensiarvoisen tärkeitä. On tärkeä pysähtyä miettimään, mitä vanhemmat, varhaiskasvatuksen tai koulun henkilökunta ja lapsi tai nuori itse voivat tehdä tilanteen helpottamiseksi
  • Lisäksi on tärkeä selvittää, mitä lapsi tai nuori, hänen vanhempansa ja varhaiskasvatuksen tai koulun henkilökunta tarvitsevat, jotta heillä on mahdollista tukea lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla
  • Lapsen ja nuoren, heidän vanhempiensa ja varhaiskasvatuksen tai koulun henkilökunnan rinnalle tarvitaan usein myös muita tahoja arvioimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavaa hoitoa ja kuntoutusta
  • Alle esiopetusikäisen lapsen kohdalla tyypillisiä kuntoutusta ja/tai hoitoa tarjoavia tahoja ovat toiminta-, fysio- ja puheterapia sekä perheneuvola. Hoidon ja kuntoutuksen tukena on tarvittaessa myös lasten kuntoutustyöryhmä. Lisäksi Kela ja lastenpsykiatria tai lastenneurologia tarjoavat väylän hoitoon ja kuntoutukseen
  • Esi- ja perusopetuksen luokilla 1-6 hoitoa ja/tai kuntoutusta tarjoavia tahoja ovat toiminta- ja fysioterapia, perheneuvola, Lastentutkimusklinikka, Kukkulan koulu ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva.Lisäksi Kela ja lastenpsykiatria tai lastenneurologia tarjoavat väylän hoitoon ja kuntoutukseen
  • Perusopetuksen luokilla 7-9 oleville nuorille hoitoa ja/tai kuntoutusta tarjoavat nuorisovastaanotto, nuorten taidetyöpajan oppipaja, Kukkulan koulu ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva. Lisäksi Kela ja nuorisopsykiatria ja lastenneurologia (alle 15 vuotiaat) tarjoavat väylän hoitoon ja kuntoutukseen
  • Yli 16 vuotiaiden nuorten kohdalla hoitoa ja/tai kuntoutusta tarjoaa nuorisovastaanotto. Lisäksi Kelan kautta on mahdollista saada lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta. Erikoissairaanhoitoa on saatavilla nuorisopsykiatrialta ja aikuispsykiatrialta hoitoketjun mukaisin kriteerein

Mistä lisätietoa neuropsykiatrisiin vaikeuksiin?

Tietoa ja tukivinkkejä on saatavilla myös:

Tietoa ja tukivinkkejä löytyy myös useilta verkkosivuilta, kuten:

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje